sunnuntai 3. marraskuuta 2024

Korjaamisesta, parsimisesta ja paikkaamisesta

 Korjaaminen, paikkaaminen ja parsiminen on ihan perussettiä meillä. On aina ollut. Lapset ovat pienestä asti tottuneet siihen, että vaatteita voi korjata. Joskus huvitti kun päiväkodissa oli ripustettu narulle pyykkipojilla nimikoimattomia rukkasia ja sukkia, että siitä voi sitten etsiä omia kadonneita. Tunnistin oman lapsen toppahanskat; ne oli ainoita, joita oli paikattu. Vielä nyt isompanakin lapset itse korjaavat tai pyytävät minua tai mummoa korjaamaan vaatteitaan ja parsimaan sukkiaan. Myös nappeja ja vetoketjuja uusitaan. Ja jos ei onnistu kotona niin ollaan käytetty vaatteita ompelijalla. Myös kenkiä käytämme suutarilla, vaikka se on kaupungissa, jonne on 50km matkaa. Hyviin nahkakenkiin kannattaa laitattaa uusia pohjia, eikä se edes maksa ihan älyttömiä. Myös yhtä laadukasta laukkuani olen käyttänyt suutarilla. 

Meillä on hirveän vähän uusia huonekaluja. Kaikki on jonkun entisiä ja hiukan korjailtuja ja maalailtuja, osa ihan tiensä päässä jo. Meillä korjataan yleensä kaikkea ensin ja sitten vasta ostetaan uutta. Yleensä korjaamalla saa vähintäänkin vähän lisäaikaa. Meillä oli mm. monta vuotta paikattu keittiön hana. Siihen osui jokin astia niin lujaa, että tuli reikä, josta suihkusi vettä. Se paikattiin jonkinlaisella metallin värisellä epoksilla, itseasiassa parikin kertaa ennen kuin tänä kesänä ostettiin uusi hana keittiön altaaseen. 

Toissakesänä astianpesukoneen luukku meni rikki ja minä olisin ostanut jo uuden koneen. Sami päätti kuitenkin vähän purkaa konetta ja vika olikin ihan pieni. Luukun lukituksessa joku pieni nippeli oli luiskahtanut paikaltaan. Vika oli helppo korjata ja kone kasata uudelleen eikä mitään luukku ongelmia ole ollut sen jälkeen. 

Tällä hetkellä imuri on jatkoajalla; siitä katkesi letku muutama viikko sitten ja se on vahvalla paksulla teipillä kiinni. Kestää nyt minkä kestää ennen kuin on pakko ostaa uusi. 

Vähän isompia talon korjauksia varten on pyydettävä ammattilaisia paikalle. Sähkö- ja putkimiehiä on pitänyt välillä pyytää. Nuo hommat tuppaavat olemaan sellaisia, että ei kannata tehdä itse, jos ei ole oikeasti ammattitaitoa. Voi olla suorastaan vaarallista ja saada aikaan isoa vahinkoa, jos menee vähän sinnepäin. Monia asioita onnistuu kyllä ihan omin voiminkin. Sami on rakennuksilla töissä, joten hänellä on taitoa ja näkemystä aika moneen taloon liittyvään juttuun. Myös esim. uunien korjaamiseen. Tällä hetkellä korjausta odottaa piippu. Kova tuuli heitti peltisen "piipun hatun" alas viime viikolla. Se löytyi yhtenä aamuna auton vierestä. Onneksi ei ollut osunut autoon. 

Autosta puheen ollen... Niihin liittyvät remontit ovat melkein aina jäätävän kalliita! Itse ei osata tehdä paljonkaan renkaan vaihtoa ja pissapojan nesteen lisäämistä vaativampaa. Meillä on kaksi vanhaa autoa, joissa tuppaa usein olemaan jotain häikkää. Varsinaisia rahareikiä, mutta molempien autojen parhaat ominaisuudet on, että ne on kokonaan maksettu, eikä ole mitään osamaksuja maksettavana. 

Omavaraisuutta on sekin, että on taitoja huoltaa ja korjata kaikkea kotiin ja elämiseen liittyvää. Onneksi tosi moneen hommaan voi löytää ohjeita videoista tai hakea vinkkejä vaikka Facebook- ryhmistä. Monenlaisia kierrätykseen, nikseihin, säästäväisyyteen ja parsimiseen liittyviä ryhmiä löytyy hyvin suomeksikin. Ja nyt on selvästi trendikästä esim. paikata vaatteita. Kiva olla kerrankin trendin harjalla!

Tuli vielä viimeiseksi mieleen, että minun ja Samin ihan ensi tapaamisiin liittyi korjaaminen. Ihan alunalkaen hän tuli auttamaan polttopuiden tekemisessä, mutta seuraavaksi hän teki meille uudet rappuset ja seuraavaksi paikattiin veneestä kolhuja lasikuitukitillä. Olemme vähän elämäntapapaikkailijoita ja homma menee välillä vähän naurettavan pihiksi, eikä lopputulos aina ole esteettisesti silmää hivelevä. Mutta jotain perin juurin palkitsevaa siinä on, että voi edes vähän pidentää jonkin esineen käyttöikää ja ehkä jopa säästää muutaman sentin!