tag:blogger.com,1999:blog-4265126863511439465.post5421018708038802375..comments2024-03-25T19:30:53.952+02:00Comments on Sininen tupa: Aikalisämammukkahttp://www.blogger.com/profile/09148537030235174125noreply@blogger.comBlogger12125tag:blogger.com,1999:blog-4265126863511439465.post-43726157575632840012013-10-18T18:00:19.327+03:002013-10-18T18:00:19.327+03:00Jep, annetaan palaa vaan :D Vaikka onhan tämä aika...Jep, annetaan palaa vaan :D Vaikka onhan tämä aika outo maailma täällä. Se on kyllä ihan totta, että kun itsekseen kirjoittaa, ei muista, että tätähän lukee joku. Toivottavasti lukijat muistavat, että tämä ei ole ihan yksi yhteen kuin elämäni. Tämä on kuva elämästäni, eikä se kuva näytä ihan kaikkea.mammukkahttps://www.blogger.com/profile/09148537030235174125noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4265126863511439465.post-22089417734013256382013-10-18T08:19:46.558+03:002013-10-18T08:19:46.558+03:00Kaikki bloggaajat taitaa miettiä samoja asioita......Kaikki bloggaajat taitaa miettiä samoja asioita...toisaalta on kiva, että joku käy lukemassa mitä on höpöttänyt, mutta sitten aina miettii "tuliko paljastettua liikaa", kirjoittettua vääristä asioista - suututettua ihmisiä - ja ties mitä muuta. Usein kun sitä päivittää blogia, tulee kirjoiteltua kuin "päiväkirjaa", ei aina muista sillä hetkellä, että ihmiset lukevat mitä on julkaissut. Jälkikäteen iskee häpeä...olenko minä tuollaisia julkaissut ; ) Anna sinäkin palaa vaan, jatka kirjoittelua - parhaat postaukset tulee aina extempore avautuessa, kun ei suunnittele ja mieti liikaa!Kikkailijahttps://www.blogger.com/profile/05199854960244951694noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4265126863511439465.post-28391584870939439422013-10-12T21:50:52.129+03:002013-10-12T21:50:52.129+03:00En minä tätä lopeta :) Tämä blogi on mun henkireik...En minä tätä lopeta :) Tämä blogi on mun henkireikä ja rakkaaksi käynyt harrastus. Joskus sitä vaan miettii, avaako liikaa elämäänsä ja sieluaan julkisesti. Ja olisi helpompi, jos tietäisi olevansa vaan joku anonyymi, eniten pelkään sitä mitä oikeat tutut ajattelevat. <br />Minäkin toivon, että pinna löystyisi, ennen kaikkea lasten takia. Kiitos sinulle sanoistasi :)mammukkahttps://www.blogger.com/profile/09148537030235174125noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4265126863511439465.post-32688165170066787202013-10-12T21:47:54.820+03:002013-10-12T21:47:54.820+03:00Kiitos :)Kiitos :)mammukkahttps://www.blogger.com/profile/09148537030235174125noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4265126863511439465.post-39169334221454630102013-10-12T21:47:30.623+03:002013-10-12T21:47:30.623+03:00Kiitos ystävä <3Kiitos ystävä <3mammukkahttps://www.blogger.com/profile/09148537030235174125noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4265126863511439465.post-76605981633225693882013-10-12T21:46:59.919+03:002013-10-12T21:46:59.919+03:00Kiitos rohkaisevista sanoistasi Anu :) Olet ehkä o...Kiitos rohkaisevista sanoistasi Anu :) Olet ehkä osannut yhdistää (?), olen höpöttäjä ;)mammukkahttps://www.blogger.com/profile/09148537030235174125noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4265126863511439465.post-27584544609781544352013-10-12T21:45:35.450+03:002013-10-12T21:45:35.450+03:00Kiitos Tuomikki :) Ihan pieni pelko itselläkin sii...Kiitos Tuomikki :) Ihan pieni pelko itselläkin siitä, että miehellä muuttuisikin työtilanne ensi vuonna juuri kun olen tämän päätöksen tehnyt. Hänellä on kyllä vakituinen ja varmantuntuinen työ, mutta kun näinä aikoina ei voi tietää mitä tapahtuu. Silloin kun olin äitiyslomalla toista kertaa, mies joutui yllättäin lomautetuksi moneksi kuukaudeksi, silloin se johtui erään muun ammattikunnan pitkästä lakosta. Se tuntui silloin epäreilulta, koska meillä oli tosi tiukkaa muiden tavallaan muiden takia. Eikä liitostakaan saanut rahaa moneen kuukauteen kun se kassa ruuhkautui pahasti.mammukkahttps://www.blogger.com/profile/09148537030235174125noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4265126863511439465.post-18596101658910104322013-10-12T13:48:00.990+03:002013-10-12T13:48:00.990+03:00Elä vain ainakaan lopeta kirjoittamista! Ja hienoa...Elä vain ainakaan lopeta kirjoittamista! Ja hienoa että uskallat tehdä juuri niin kuin itse haluat! Toivottavasti se pinna vähän löystyy ja voitte kaikki hyvin :) Tsemppiä kovasti.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4265126863511439465.post-22533056275641309682013-10-12T12:55:34.871+03:002013-10-12T12:55:34.871+03:00Hieno homma! On varmaan ihan oikea päätös! Jaksami...Hieno homma! On varmaan ihan oikea päätös! Jaksamista ja tsemppiä sinulle :)Sessehttps://www.blogger.com/profile/05946876829046346275noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4265126863511439465.post-53653917255875539632013-10-12T11:25:19.216+03:002013-10-12T11:25:19.216+03:00Ystäväni, olet tehnyt aivan oikean ratkaisun. Älä ...Ystäväni, olet tehnyt aivan oikean ratkaisun. Älä välitä, mitä muut ajattelevat. Meillä jokaisella kun on vain tämä yksi elämä. Tsemppiä!Maailman matkaajahttps://www.blogger.com/profile/10492244874897837746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4265126863511439465.post-56797567425367612402013-10-12T08:49:28.153+03:002013-10-12T08:49:28.153+03:00Kovasti voimia arkeen sinulle ja muut miettikööt m...Kovasti voimia arkeen sinulle ja muut miettikööt mitä miettivät. Minäkään en olisi uskonut, että koskaan tulen rakastamaan näin paljon tätä kotona olemista. Joskus muinoin se ahdisti. Nyt jälkeenpäin tiedän, että en osannut vain tehdä silloin oikeita asioita ja roikuin liikaa siinä käsityksessä, että elämä on siellä jossain ihmisten keskellä. Iso halaus sinulle, ratkaisu on taatusti oikea kun sen tekee oma ja perheen hyvinvointi mielessään. Muut märiskööt ja heitelkööt kuraa, he eivät kuitenkaan sinun elämääsi elä. :)Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/07611764445940741167noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4265126863511439465.post-4262925715745982302013-10-12T07:26:31.594+03:002013-10-12T07:26:31.594+03:00En voi muuta taaskaan todeta kuin, että puhut minu...En voi muuta taaskaan todeta kuin, että puhut minun suullani. Niin samoja ajatuksia. Tuon pinnan kiristymisen takia jäin itsekin kotiin suosiolla toisen lapsen synnyttyä. Minulla myös työ, josta pidin todella paljon. Tämän vuoksi lähdin esikoisen jälkeen töihin hyvillä mielin. Olin vuoden töissä ja sitten jäin onnellisena uudelleen äitiyslomalle tietäen, että nyt pysyn kotona, enkä vaadi itseltäni muuta.<br /><br />Töissä tuntui, että olin aina väärässä paikassa väärään aikaan, en saanut mitään hoidettua kunnolla alusta loppuun ja olin kaikessa "puolinainen". Omille tekemisille ei jäänyt minuuttiakaan aikaa. Tai ehkä jäikin, muta podin huonoa omaatuntoa, kun en viettänyt sitä perheen kanssa. Ehkä nuo vain ovat meihin äiteihin sisäänkasvaneita juttuja?<br /><br />Nyt jouduin kuitenkin palaamaan työelämään, sillä miehen työkuviot heittivät yhtäkkiä häränpyllyä. Onnekseni sain uusia osa-aikaisia unelmatöitä ja omaksi ihmeekseni olen räpiköinyt melko hyvin. Suurin kiitos kyllä kuuluu ukolle, joka nyt on kotona. Hieman kauhulla mietin aikaa, jolloin ukko lähtee töihin. Toivottavasti saan ne pari päivää sumplattua mummoille. <br /><br />Sen kuitenkin tiedän, että kokoaikaisiin töihin en lähde ja että lapset eivät hoitoon lähde ennen kolmea ikävuotta. Toivottavasti ei vielä silloinkaan.<br /><br />Hienoja ratkaisuja olet tehnyt. Oman jaksamisen mukaanhan sitä on elettävä. Mitä se muille kuuluukaa? Meillä on vain yksi elämä :)! Voimia ja jaksuja arjessa räpiköimiseen sinullekin Mammukka :).<br />Tuomikkihttps://www.blogger.com/profile/06776308739847434040noreply@blogger.com