"Kuka voisi vastustaa erämaan kutsua? Kun sitoo vaelluskengät jalkaan ja lähtee maastoon patikoimaan, metsälle tai kalastamaan, eväsreppu täydentyy matkan varrella. Vastapyydetty kala paistuu nuotiolla, marjoista saa lisäenergiaa ja sieniä on ahmittavaksi asti, kun nälkä ilmoittaa itsestään raittiissa ulkoilmassa.
Luonnon suuri ruoka-aitta -kirjassa Börje Salming esittelee parhaita luonnonantimista valmistettavia ruokalajeja, joissa hyödynnetään riistaa, kalaa ja paljon sieniä, juureksia ja marjoja. Puhtaista raaka-aineista valmistetut alkupalat, pääruoat, leivonnaiset, mehut ja hillot tehdään ja tarjoillaan reippaalla pohjoisen otteella. Tunnelman takaavat Bruno Ehrsin ainutlaatuiset valokuvat Lapin maisemista.
Pitkän jääkiekkouran tehnyt Börje Salming on aito ulkoilmaihminen. Luonnosta hän hakee voimaa, siellä hän nollaa ajatuksensa ja lataa akkujaan. Salming rakastaa karua, villiä ja koskematota luontoa, eikä hän tiedä avotunturia parempaa luksusravintolaa. ”Oli hienoa tulla valituksi ensimmäisenä ruotsalaisena NHL:n Hockey Hall of Fameen. Silti olen kokenut osan kaikkein parhaista elämyksistäni ylhäällä tunturissa”, kertoo Salming."
Sain arvosteltavaksi Börje Salmingin kirjan Luonnon suuri ruoka-aitta, Eränkävijän parhaat reseptit. Odotin nimen perusteella innostuvani kirjasta, mutta koska emme syö juurikaan riistaa, niin tämä kirja ei ollut ihan meidän keittiön tuleva hitti. Lopussa oli myös marjaruokien ohjeita, mutta minusta mennään kyllä aika rimaa hipoen, jos resepteissä on mm. mustikkasoppa, vispipuuro ja puolukkasurvos.Puolukkachutneyta kyllä voisin chutneyn ystävänä kokeilla.
Kirjassa on paljon hienoja maisema kuvia ja se toimii myös hyvin fiilistelykirjana. Kirjan kuvia katsellessa voi pieni retkeilyinnostus nostaa päätään.
Lievästä pettymyksestä huolimatta kokeilin jo yhtä ohjetta. Mesiangervomehua villiyrttien ystävänä oli pakko testata. Mehu tehdään käsittääkseni samoin kuin esim. horsmankkajuoma. Samoin teimme yrttikurssilla juomaa pihjalanlehdistä. Sokeria ohjeeseen tulee kyllä ihan älyttömästi. Ohjeesta poiketen minun juomassani ei ole kanelin makua, koska kanelitankoja ei ollut, enkä sitten uistanut niitä ostaakaan. Vaikka aikomus oli. Ihan hyvän makuista. Minusta maku muistuttaa paljon Sprite- limua. Jos meillä olisi vielä hiilihapotuskone, laittaisin vähän kuplia. Mehu on tiivistettä ja tulee laimentaa. Laitoin mehut pakkaseen ja ajattelin sitten flunssakaudella nautiskella. Mesiangervollahan on kipua lievittäviä ominaisuuksia. Asperiiniallergisten ei pidä tätä mehua naukkailla, koska mesiangervossa on salisyylihappoa. Eikä tätä juomaa kannata jokapäiväiseen käyttöön ottaa myöskään. En tiedä tuleeko tätä tehtyä tulevina kesinä, mutta tulipahan kokeiltua. Miehen mielestä maku oli ihan hirveän paha. Itse tykkäsin. Mutta runsas sitruunahappo hiukan kutittaa kurkkua.
Pitkän jääkiekkouran tehnyt Börje Salming on aito ulkoilmaihminen. Luonnosta hän hakee voimaa, siellä hän nollaa ajatuksensa ja lataa akkujaan. Salming rakastaa karua, villiä ja koskematota luontoa, eikä hän tiedä avotunturia parempaa luksusravintolaa. ”Oli hienoa tulla valituksi ensimmäisenä ruotsalaisena NHL:n Hockey Hall of Fameen. Silti olen kokenut osan kaikkein parhaista elämyksistäni ylhäällä tunturissa”, kertoo Salming."
Sain arvosteltavaksi Börje Salmingin kirjan Luonnon suuri ruoka-aitta, Eränkävijän parhaat reseptit. Odotin nimen perusteella innostuvani kirjasta, mutta koska emme syö juurikaan riistaa, niin tämä kirja ei ollut ihan meidän keittiön tuleva hitti. Lopussa oli myös marjaruokien ohjeita, mutta minusta mennään kyllä aika rimaa hipoen, jos resepteissä on mm. mustikkasoppa, vispipuuro ja puolukkasurvos.Puolukkachutneyta kyllä voisin chutneyn ystävänä kokeilla.
Kirjassa on paljon hienoja maisema kuvia ja se toimii myös hyvin fiilistelykirjana. Kirjan kuvia katsellessa voi pieni retkeilyinnostus nostaa päätään.
Lievästä pettymyksestä huolimatta kokeilin jo yhtä ohjetta. Mesiangervomehua villiyrttien ystävänä oli pakko testata. Mehu tehdään käsittääkseni samoin kuin esim. horsmankkajuoma. Samoin teimme yrttikurssilla juomaa pihjalanlehdistä. Sokeria ohjeeseen tulee kyllä ihan älyttömästi. Ohjeesta poiketen minun juomassani ei ole kanelin makua, koska kanelitankoja ei ollut, enkä sitten uistanut niitä ostaakaan. Vaikka aikomus oli. Ihan hyvän makuista. Minusta maku muistuttaa paljon Sprite- limua. Jos meillä olisi vielä hiilihapotuskone, laittaisin vähän kuplia. Mehu on tiivistettä ja tulee laimentaa. Laitoin mehut pakkaseen ja ajattelin sitten flunssakaudella nautiskella. Mesiangervollahan on kipua lievittäviä ominaisuuksia. Asperiiniallergisten ei pidä tätä mehua naukkailla, koska mesiangervossa on salisyylihappoa. Eikä tätä juomaa kannata jokapäiväiseen käyttöön ottaa myöskään. En tiedä tuleeko tätä tehtyä tulevina kesinä, mutta tulipahan kokeiltua. Miehen mielestä maku oli ihan hirveän paha. Itse tykkäsin. Mutta runsas sitruunahappo hiukan kutittaa kurkkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti