tiistai 14. elokuuta 2012

Monta pientä suurta muutosta



Monta aika pientä uutta asiaa on tapahtunut ihan tässä lähiviikkoina ja -päivinä.

Minulla oli pari vuotta viiriäisiä. Viime syksynä laitoin ne pois. Tänä keväänä oli vähän mielessä hankkia uusia, mutta en löytönyt niitä tarpeeksi läheltä. Mietin jo hautomakoneen hommaamista ja viiriäistipujen hautomista, mutta totesin sen opettelun liian työlääksi tässä elämän vaiheessa. Nyt kuitenkin hankin viisi munivaa viiriäiskanaa. Viiriäisenmunat ovat keskimmäisen lapsen suurta herkkua ja hän oli todella innoissaan näistä linnuista. Käy monta kertaa päivässä katsomassa. Haluaisi silittää, mutta eipä ne oikein siitä tykkää ja karkaavat pian, jos poika on häkkiä itsekseen koko ajan aukomassa. Pitää vähän pikku apulaista toppuutella. Tuossa kuvassa yhdellä linnulla on vähän kaljuhko päälaki. Täytyy seurata sitä, ettei toiset vaan ole nokkineet sitä tai ala nokkia. Jos viiriäiset ottavat yhden silmätikukseen, ne nokkivat sen hengiltä. En nyt osaa sanoa, onko tuo kaljukohta toisten nokkima vai onko vain kuljetuksessa jotenkin ottanut osumaa laatikon kattoon räpistellessään. Seurataan tilannetta. Ei ehkä mitään vakavaa, koska kuva on eilisaamulta, eikä tilanne ole mitenkään pahentunut.



Nuo kantarellit on poimittu samalla reissulla kun vein esikoisen tuonne ison tien varteen odottamaan koulutaksia. Eli suuri muutos pojan elämässä, tänään alkoi 1. luokka. Ja nyt ei taksi enää hae pihasta, vaan täytyy kävellä puolisen kilometriä. Se on aika iso juttu pikkupojalle mennä yksin metsätietä, kun välillä pelottaa mennä yksin jopa oman kodin alakertaan. Olemme sopineet, että aluksi saatetaan ja mennään vastaan, että tottuu kulkemaan. Minuakin vähän pelottaa, kun näissä maisemissa liikkuu myös karhuja. Mutta ei kai sitä auta jäädä liikaa murehtimaan.

Vauvelilla myös iso muutos elämässä. Ensimmäisen hampaan pukkasi suuhun viikonloppuna.

Niin ja itsellä myös uusia tuulia. Sanoin itseni irti vakituisesta kokopäivätyöstä, joka sijaitsee naapurikunnassa. En tosin ole vauvan takia ollut siellä viime joulukuun jälkeen. Tulin valituksi toiseen työpaikkaan, joka on lähempänä. Tammikuussa aloitan puolikkaana työntekijänä. Olen sitten puoliksi töissä ja puoliksi kotona. Tässä vaiheessa kuulostaa hyvältä.

5 kommenttia:

  1. Moikka,
    onnea uuden työpaikan johdosta, kyseessä taitaa olla se työ, jota varten kävit haastiksessa vähän sen jälkeen kun vierailtiin J:n kanssa luonasi toukokuussa? Niin ja onnea esikoiselle koulutielle:)!

    T:Anne

    VastaaPoista
  2. Onnea uudesta työstä! :)
    Ihana pikkuinen porkkanamaiskuttelija siellä! ♥

    VastaaPoista
  3. Kiitos onnitteluista :)
    Anne, se on juuri se työ, josta silloin kerroin.

    VastaaPoista
  4. Onnittelut "elämänmjutoksesta"!! Minä etsin tähän työaiheeseen aktiivisesti ratkaisua!

    VastaaPoista
  5. Kiitos Elisa :) Minä en kovin ehtinyt ratkaisua etsiä, vaikka olin sitä jo ajatellutkin. Ensin elämä johdatti äitiyslomalle ja olin jo ajatellut olla 3 vuotta kotona, mutta sitten tuli tämä uusi työpaikka hakuun. Se oli vaan sellainen jota oli pakko hakea. Vaikkakin kyllä mietitytti ja jätin hakemuksen viimeisenä päivänä. Kovasti siitä nyt kuitenkin iloitsen.

    VastaaPoista