Vettä satoi, tyttö nukkui, pojat oli mummolassa ja lääkäri käski minun lepuuttaa selkää, joten kuvailin vähän aikani kuluksi jotakin. Minulla on selkä vähän reistaillut. Tiedän syyt: keho ei ole ihan palaututunut raskaudesta, tytön nostelu ja kantelu (5kk vanha, painaa himpun verran yli 10 kg), tuo pihalla kyykkiminen ja liikunnan puute. Siis liikunhan minä, mutta alan pikkuhiljaa kai uskomaan, että se voisi ehkä olla muutakin kuin ns. hyötyliikuntaa. Sain fysioterapeutilta tukivyön lainaan. Tuntuu vähän auttavan. Mutta parasta tukivyössä on ehkä se, että se hävittää ja litistää raskauden jäljiltä roikkuvan vatsamakkaran :D en taida raaskia palauttaakaan sitä! Vitsi, vitsi... on se ihan hyvä selällekin.
Mutta tässä:
Viidakkokurkku. Tältä niiden kai kuuluu näyttää kypsänä. Pituus 2cm. Ihan hauskoja, mutta aika hyödyttömiä. On noita ihan monta tulossa, mutta en tiedä maksaako vaivaa. On kuitenkin kiva kokeilla uusia kasveja.
Tomaatit kasvoivat keväällä hyvin, mutta raakileita on minusta melko vähän ja ne vähät eivät meinaa sitten millään kypsyä. En tiedä olenko lannoittanut liian vähän, onko pölytys jotenkin epäonnistunut vai ihan vaan kylmä kesä haittasi tomaatteja. Tosin en minä mikään superhyvä tomaatin kavattaja ole ikinä ollut. Mutta kasvatan niitä koska se on kivaa ja haluaisin oppia enemmän. Ja onhan ne omat tomaatit maultaan ihan jotain muuta...
Poimin herneitä tänään. Hauskoja nuo violetit. Sato sisällä on kyllä ihan tavanomainen. Vähän keltaisempi kuin tavallinen herne. Söimme keskimmäisen lapsen kanssa raakana. Isäntä ei tykkää, esikoinen on allerginen ja vauva liian nuori.
Munakoiso kukkii sittenkin. Laitoin nämä liian myöhään kasvamaan, mutta yksi kukkii. Minulla on isossa ruukussa kolme tainta. Ne on liian ahtaasti kylläkin. En oikein arvannut, että kasvattavat näin valtavat lehdet. Siirrän ruukun sisälle, jos tulee liian kylmä ja tuo kukka alkaisi tehdä jotain hedelmän tapaista. Hauska uusi kokeilu tämäkin.
Nämä ruokakuvani ovat vähän noloja. Pointti on siis lähinnä se, että aterian voi kerätä tuolta omalta pihalta. Jos minulla olisi muniva kana tuo paistettu munakin voisi olla omalta pihalta, mutta valitettavasti näin ei ole.
Paistettua kesäkurpitsaa, keitettyä perunaa, porkkanaraastetta, herneitä. Kurkkua ja salaatia itse tehdyn leivän päällä, jonka viljaa en kyllä tietenkään ole kasvattanut. Mutta syksyllä voisin kyllä hankkia veljeni kasvattamaa viljaa.
Monenlaisia herkkuja olet onnistunut kasvattamaan! Minäkin nautin suunnattomasti, kun lautasella on itse kasvatettua, puhdeasta lähiruokaa. Se kun on nykyaikana harvinaista herkkua.
VastaaPoista