Hautomakuumetta nimittäin! Meillä on ollut kolme vuotta kanoja, mutta nyt ensimmäistä kertaa kana hautoo. Toissailtana yksi kana oli kadonnut. Luulin jo, että joku peto iski. Tänä aamuna kuitenkin keksin kurkistaa pikkukopperoon, jossa ankat aiemmin majailivat yönsä ja siellähän se nökötti. Olen tapuvainen uskomaan, että kaikella on tarkoituksrnsa ja varmaan tämän takia meillä ei nyt ole ankkoja vaikka toivoin. Toisekseen ankat olisivat syöneet sammakon nuijapäät ojastamme. Toivottavasti kana jaksaa hautoa loppuun asti.
Viikonloppuna hommasin taas uusia mehiläisiä. Jos nyt kolmannen kerran tämä epäonnistuu, annan koko touhun olla. Pakkoko sitä on kaikkea oppia.
Tänään söin kevään ensimmäiset horsman versot. Aika on juuri nyt. Kohta versot on jo liian isoja minun makuun.
Paistoin pannulla voissa rapeaksi. Mausteeksi sitruunamehua, suolaa ja pippuria hiukan. Voita ja sitruunamehua se vaatii ollakseen herkkua. Herkkuahan se.
mistä hommasit mehiläiset?
VastaaPoistaPidetään peukkuja hautomaapuuhille!
VastaaPoistaMinä olen aina höyräyttänyt horsmanversot. Sinun ohjeesi kuulostaa herkulliselta!
Sama tilanne täällä.. kerran aiemmin yksi on hautonut 5 vuoden sisään mutta se epäonnistui joten nyt vähän jänskättää.. Mäkin mietin että jos hommaisin mehiläiset.. vaikka pesänmenetys ja epävarmuus siitä että olisinko voinut tehdä jotain toisin kaihertavat.. Mistä hommasit uuden pesän?
VastaaPoistaOlin aiemmin keväällä Otavan opstolla viikonloppukurssilla, jossa tapasin muita mehiläiskurssilaisia. Sain tässä taannoin yhdeltä kurssilaiselta viestin, että hän oli bongannut mehiläismyynti-ilmoituksen miun omasta kunnasta. Otin yhteyttä ja hain pesän melko läheltä.
VastaaPoista