Viiriäiset

Meillä on nyt kahtena kesänä ollut kymmenkunta viiriäistä. Ensimmäistä parvea hoitelin talvenkin, mutta nyt tuntuu, ettei jaksa pitää mitään ylimääräitä huollettavaa ja syötettävää. (Paitsi kissat ja pupun) Ensimmäiset päätyivät pataan kun alkoivat munia laiskasti ja otin tutulta uuden parven täksi kesäksi, joka nyt makaa tässä. En ole kovin kokenut teurastaja, mutta äidin opastuksella opettelen. Äiti pitää minulle lähinnä puhelin konsultaatiota. Äiti on niitä vanhan kansan ihmisiä, jonka lapsuudessa kanojen teurastus mm. oli ihan arkipäiväistä työtä ja se opittiin siinä sivussa. Nyljin nämä viirut, mutta siipiin ja selkään jäi vähän nahkaa, mikä ei taida haitata mitään. Pelkkä kyniminenkin taitaisi riittää. Ennen en ole ottanut sydämiä ja kivipiiroja talteen, mutta äiti neuvoi niidenkin olevan ihan kelpo ruokaa. Veikkaampa, että isänpäivänä tai itsenäisyyspäivänä meillä on viiriäispaistia luvassa.