Sininen tupa: joulukuuta 2023

Tämän #suuntanaomavaisuus- postauksen teemoina ovat kuluneen vuoden pohdinnan ohella lahjat, hankinnat ja ihmissuhteet.

Tämän vuoden alussa olin vielä vanhempain vapaalla ja puoliso lomautettuna. Vuoden ensimmäiset kuukaudet olimme paljon yhdessä mm. kalassa jäällä. Kävimme pilkillä ja pidettiin iskukoukkuja. Huhtikuun puolivälistä asti olen ollut taas töissä, ensin puoli vuotta osa-aikaisena ja marraskuun alusta kokopäiväisesti. Töiden takia en ehtinyt kasvattaa ja säilöä ihan niin paljon kuin olisin halunnut, mutta yllättävän paljon kuitenkin. Kesällä ei ehditty kalalle kuin ihan pari kertaa ja esim. kevään lahnaverkot jäivät laittamatta samoin syksyllä tuulastamatta. Kasveista kesän ehdottomat epäonnistujat olivat tomaatti ja peruna sillä molempiin iski rutto ja sadot jäivät aika pieniksi ja huonoiksi. Tomaatteja syötiin kyllä tuoreeltaan ja muutama purkki tuli salsaa, mutta mitään isompaa säilöntää niistä ei tarvinnut tehdä. Samoin perunasato riittää kyllä joksikin aikaa nyt talvella, mutta nyt alkaa jo huomata, että osa alkaa mennä pilalle kellarissa. Porkkanoita ja punajuuria on myös kellarissa vielä samoin vähän omenoita. Omenasato oli aika hyvä. Pidin viime viikonloppuna kunnon säilöjäisiä ja tein mm. omenahilloa kun omppuja oli vielä paljon eteisessä, jossa ne olisi menneet umpijäähän. Myös kurpitsoita piti säilöä urakalla. Tein niistä sosetta ja kurpitsapiirakan täytettä pakkaseen. Ja löytyi vielä kolme kesäkurpitsaakin. Kesäkurpitsasato oli ihan mahtavan suuri. Eipä tullut mitattua montako kiloa niitä tuli, mutta lahjoitin niitä pois monta laatikollista ja söimme niitä itsekin. Muuten tämä vuosi oli aika tavanomainen, ei mitään uutta tai ihmeellistä. Tänä vuonna meillä ei ollut mitään lihaeläimiä kasvamassa. Sellaiseen ei nyt ollut aikaa. Kanoja meillä toki edelleen on ja yksi kana hautoi kaksi tipua loppusyksystä. Nyt ne ovat jo paljastuneet molemmat kukoiksi, joten kaksi pikku paistia on tulossa. Meillä on kaksi kukkoa ennestään ja se riittää meille. Pari uutta kanaa muutti naapurista kesän lopulla ja uutta verta on laumaan on tullut sitä kautta.

Tänä vuonna ei muistaakseni olla tehty mitään omavaraisuuden kannalta merkittäviä hankintoja. Isoimmat ovat ehkä uusi iso pakastin ja puolison rakentamat hyllyt kellariin ja alakerran lasieteiseen. Kellariin mahtuu nyt aiempaa enemmän ja järkevämmin tavaraa. Eteisen hyllyt toimivat talvella varastohyllyinä ja keväällä taimikasvatuksessa. Loppukesästä niillä mm. kuivattiin sipuleita. Joululahjaksi minulla ei ole mitään erityisiä toiveita, mutta ajattelin ostaa itselleni kunnon ulkoiluvaatteet ja kengät, joissa tarkenisi pilkkiä. Puoliso tuntuu haaveilevan jääsahasta. Mistä tulikin mieleen, että koitettiin eilen viedä verkkoja järvelle, mutta jää ei ollut riittävän paksua ja vahvaa vielä.

Ihmissuhteet, niitä sai myös pohtia tässä julkaisussa. Minun tärkeimmät ihmissuhteeni ovat omassa perheessä. Vanhin lapsi on jo 18v., nuorin reilu vuoden vanha ja siinä välissä 15- ja 11. vuotiaat. Isommat tekevät jo paljon itse kaikenlaista ja ovat suureksi avuksi pienimmän kanssa. Äitini on auttanut paljon lasten kanssa aina ja nyt isommat myös käyvät mummon apuna mm. siivoamassa. Viedään äidille usein kaloja, sieniä tai muuta syötävää, jos itsellä on paljon. Mutta myös toisinpäin, koska äiti on innokas kasvimaaihminen ja marjastaja vaikka ikää on yli 80-vuotta. Ja veljeni on myös yksi läheisimpiä ihmisiä, joka soittaa minulle usein, vaikka minä en oikein osaa oma-aloitteisesti soittaa koskaan kenellekään. Veljellä on maatila ja pojat ovat olleet siellä kesätöissä. Häneltä ollaan saatu myös monenlaista apua monissa asioissa. Joskus myös toisinpäin. Puolisolla on myös oma lähipiiri tässä ihan lähellä ja voisi sanoa, että meillä on monella tapaa turvaverkot kunnossa. Tiedän, että jos tulee, mitä tahansa, niin aina saa apua. Ystävät ja sukulaiset on tosi lähellä, ihan kilometreissä mitaten myös. Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa itse, joitain harvoin käytettäviä asioita voi lainata toisilta. Yhdellä on yhtä, toisella toista. Naapureita meillä ei ihan tässä lähellä ole muuten kuin enimmäkseen kesä- ja loma-aikoina. Heidän kanssaan meillä on yhteinen roska-astia ja talvella kun jäämme vain me, niin roskiksen tyhjennysvälin voi vaihtaa kuuteen viikkoon.

Kaiken kaikkiaan ihmissuhteet kannattaa pitää kunnossa ja asiallisella tasolla, niin moni asia on helpompaa. Ihminen tarvitsee yhteisöä, harvasta on erakoksi. Itse tapaan töissä ja luottamustoimissa paljon ihmisiä, mutta koen olevani hiukan introvertti kuitenkin. Kun on vapaapäivä, en mielellään lähtisi kotoa mihinkään. Viihdyn kaikista parhaiten kotona perheenjäsenten kanssa. Toisaalta tykkään myös siitä työroolista, että voi tavata ihmisiä. Mutta näinhän useimmissa ihmisissä on monia puolia, joissa vaan pitää löytää tasapaino.

Ehkä tässä kirjoituksessa ei nyt ollut kovin paljon omavaraisuutta, mutta tällaisia mietteitä aiheet minussa herättivät.

Hyvää joulun odotusta sinulle!

#suuntanaomavaraisuus

Yhteispostauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi)

Linkit

Kurkkaa mitä muut ovat tässä kuussa kirjoittaneet

maanantai 4. joulukuuta 2023

Ajatuksia kuluneesta vuodesta 2023

#suuntanaomavaraisuus

Linkit

Kasvuvyöhyke 1

Kasvuvyöhyke 2

Kasvuvyöhyke 3

Kasvuvyöhyke 4

Kasvuvyöhyke 6

Kasvuvyöhyke 7