sunnuntai 4. helmikuuta 2024

Helmikuun yhteispostaus

 Vinkkejä omavaraisempaan elämään

Meidän onni on ollut se, että talo, jonka ostin 20 vuotta sitten silloisen puolison kanssa on ollut melko omavarainen aina. Edellinen asukas oli sen miettinyt sellaiseksi. Talo lämpiää puulla lähes kokonaan ja talvella myös käyttövesi on puulämmityksellä. Kovimmilla pakkasilla meillä on pari sähköpatteria käytössä ja kesällä monesti peseydymme ulkosaunalla. Tosin tästä jälkimmäisestä on vähän luistettu, ettei lasten tarvitse pelata keskenään kuumien vesien kanssa, vaan tulevat ulkosaunasta sisälle suihkuun. Lämmityspuita koitetaan etsiä mahdollisimman läheltä, mutta jossain vaiheessa, kun olin keskenään lasten kanssa, jouduin niitä vähän ostamaan. Oikeastaan ne polttopuuasiat toivat minulle mukanaan nykyisen mieheni. Eli joskus voi olla siunaus, että polttopuut loppuvat.

Talossa on ollut koko ajan erotteleva kuivakäymälä, jonka tuotokset kompostoimme huolella mullaksi ja pissat säilömme typpilannoitteeksi. Muutama vuosi sitten ostimme vähän aurinkopaneeleita, kun tuli pieni yllätysperintö. Lannoitetta ja kompostia tulee tällä hetkellä myös ihan keittiökompostista ja kanankakasta. Kanojen lisäksi meillä on ollut vaihtelevasti myös muita eläimiä vuosien varrella.

Kanala on tehty ulkosaunan päädyssä olevan liiterin paikalle ja kesäkanala on vanha ulkohuussi. Molemmat on korjailtu hyvin pitkälti kierrätysmateriaaleilla ja ne alkavat olla jo ihan elinkaarensa lopussa. Kohta on pakko alkaa miettiä uutta kanalaa, jos kanoja aikoo pitää. Ja miettiä sitä, miten sen saisi tehty kierrättämällä tai muuten edullisesti, mutta kuitenkin niin, että eläimillä on hyvä ja lämmin olla.

Tässä piti olla niksejä, joilla elämästä saa helpompaa ja toimivampaa. Sinänsä meidän elämäntapa ei ehkä ole sieltä helpoimmasta päästä, aina on jotakin puuhaa ja laittamista. Mutta se, että tykkää siitä, mitä tekee, tekee arjesta helpompaa. Jos et pidä käsillä tekemisestä ja jokapäiväisistä kotirutiineista, niin voi olla paikallaan etsiä toinen tapa elää.

Omat niksit nyt talvella ovat lähinnä lämpöön liittyviä. Sisällä ulkoeteisten välioviin on laitettu paksut verhot eteen. Hellalla on 10 litran vesikattila varaamassa lämpoä. Pissakaivon päälle kannattaa kasata lunta, ettei putki jäädy ja sisäseinään on tehty luukku, josta sen voi sulattaa, jos pääsee jäätymään (tai tukkeutumaan). Lämpökompostori on peitetty vanhoilla risoilla lakanoilla ja pressulla ja ihan kovimmilla pakkasilla sen sisällä on kuumavesipulloja haudattuna jätteeseen. Talon seinän vieriin ei välttämättä pysty kasaamaan lunta, mutta kanala on vuorattu lumella hyvin korkealle.

Piha meillä on tosi pieni ja se on rinteessä. Uutta kasvimaata teen oikeastaan kahdella tavalla; hügelkultur-kohopenkeillä ja kasvattamalla perunaa katteen alla. Ja usein jokin vanha kohta saattaa jäädä kesannolle, joka sitten uudistetaan näillä metodeilla. Minulla on myös astiaviljelmä takapihan seinustalla ja kasvihuone. Kanalan seinustoilla on koiratarhan seinäverkkoja, joissa kasvatan köynnöstäviä kasveja, kuten kurkkua ja papuja. Osittain ne tuovat myös varjoa kanojen tarhaan.

Koska kasvimaat ovat tiivistetty pienelle alalle, kasvatan kasveja limittäin ja lomittain toistensa seassa. Samalla se ehkä vähän hämää tuhohyönteisiä. Kaikkea tosin ei kannata kasvattaa näin. Olen huomannut, että on helpompaa, että esim. porkkanat ja perunat kasvavat omissa riveissään. Jos kaikki on ihan sikin sokin, ei kohta muista, missä on mitäkin.

Olen keräillyt monimuotisia syötäviä kasveja vähän sillä ajatuksella, että jos joskus jää kasvimaa tekemättä, silti löytyisi jotain syötävää pihalta. Niin minulle vähän kävikin parina kesänä, kun uuvuin ja olin lasten kanssa keskenään. Silti pihalta löytyi raparperia, yrttejä, hedelmiä, marjoja, maa-artisokkaa jne.

Olen intohimoinen säilöjä ja teen erilaisia säilykkeitä monenlaisista aineksista. Ja jos joku sato on suuri teen sitten vielä enemmän säilykkeitä. Esim. viime vuonna tuli paljon avomaankurkkuja ja nyt meillä on ainakin kahden vuoden säilykekurkut. Samaten sienisato oli erinomainen ja meillä on paljon erilaisia kuivattuja sieniä. Monia juttuja voi säilöä enemmän kuin yhdeksi vuodeksi, sillä ei ole sanottua, että joka vuosi tulee vaikkapa hyvä kurkku- tai sienivuosi.

Pakasteet pitää kierrättää nopeammin. Marjat kyllä saattavat maistua vielä vuoden päästä ihan hyviltä, mutta koitan keittää sitten mehuksi, jos jää ylivuotisia.

Minusta erityisesti tammi- ja helmikuu on hyviä kuukausia syödä talvivarastoja. Usein silloin on myös isoja laskuja, joten kiva vaan ettei ruokalaskuun mene niin paljon. Talvella voi tehdä mm. patoja ja keittoja, joihin voi upottaa monenlaisia kasviksia ja yrttejä kellarista, pakkasesta ja kuivakaapista. Samoihin aikoihin usein kierrätämme myös kotivaran ostosäilykkeitä ja tarkistamme päiväyksiä.

Nyt olemme taas saaneet tuoretta kalaa, kun mies on käynyt pilkillä ja pitänyt verkkoja ja olemme käyneet yhdessäkin muutaman kerran.

Ja ihanaa kun kevät aurinko on jo näyttäytynyt; se on merkki siitä, että kohta voi aloittaa kylvötyöt. Minulla ei ole kasvivaloja, joten ei kannata liian aikaisin aloittaa ja aika viileääkin meillä on.

Siemeniä on kertynyt ihan liiaksikin ja pitäisi käydä ne läpi. Niitä taitaa olla kahdessa kenkälaatikossa, vanhassa diskettikotelossa ja yhdessä korissa.

 ***********************************************

Julkaisu kuukauden ensimmäisenä SUNNUNTAINA klo 9.00

#suuntanaomavaraisuus -postauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi), arvostamme mainintaa sillä se on ainoa ‘palkka’ hommasta tuottamanne hyvän lukemisen lisäksi ❤

Joka kuukausi kerrotaan omasta etenemisestä/haasteista (mitä tein viime kuussa, mitä teen nyt, mitä teen ennen seuraavaa postausta, tähän sitä konkretiaa) ja/tai kirjoitetaan kuukauden aiheista.

Kirjoitukset ovat ei-kaupallisia, ei- uskonnollisia, ei-poliittisia jne pidetään tämä keveänä hyvänmielen harrastuksena.

 

Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/tavoitteena-taloudellinen-riippumattomuus?

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/mita-omavaraisuustavoite-on-opettanut-suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2024

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suuntana-omavaraisuus-nikseja-ja-kuulumisia

Apilan kukka https://apilankukka.fi/umpiointi/

 

Kasvuvyöhyke 2

Kohti laadukkaampaa elämää 

https://varmuusvara.blogspot.com/2024/02/helmikuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Urban farming 

https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2024/01/suuntana-omavaraisuus-yhteiskirjoitus-2.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/02/mita-loytyy.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/02/toimiva-komposti-varmistaa-sadon.html

Pilkkeitä Pilpalasta 

https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-2024-helmikuu.html

Päiväpesän elämää

https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2024.html

 

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-2/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18117

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2024/02/helmikuun-yhteispostaus.html

Rakkautta ja maanantimia

https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-2024-osa-2-niksit.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kotivaraelon-kiintopisteet

Purolan kyläkoulu

https://purolankylakoulu1933.blogspot.com/2024/02/helmikuu-2024-omavaraisuus-blogeissa.html

 

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2024-niksi-omavarisuuteen

Sweet food O’Mine

https://www.sweetfoodomine.com/puutarha/omavaraisempaa-elamaa/

 

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape https://farmescape.fi/omavaraisempi-elama-riippumattomuus-ja-vapaus

 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/02/04/helmikuu-2024-pienet-teot/

 

sunnuntai 7. tammikuuta 2024

Tervetuloa vuosi 2024!

 Esittely

Olen Aila ja asuttanut pientä sinistä taloa tänä vuonna 20 vuotta. Asumme maalla, mutta emme maalaistalossa. Talomme on pienehkö mökki noin 2000 neliön tontilla. Meillä on melkein samankokoinen rantatontti puolen kilometrin päässä, joka vähän laajentaa reviiriä, vaikkei siellä mitään rakennuksia olekaan. Pienellä pihalla on hedelmäpuita, kasvimaa, kasvihuone ja kanala. Kasvimaita on rakennettu hügelkultur- penkeillä ja kompostilla melkein se koko 20 vuotta, mitä olen tontilla asunut. Mihinkään täydelliseen omavaraisuuteen kasvimaiden kanssa ei pääse, mutta yllättävän paljon voi viljellä myös pienellä pihalla. Ja vielä suurempaan pääsee, kun hyödyntää myös luonnon ruokaa eli sieniä, marjoja, yrttejä ja kalaa. 

Talossamme asuu minun lisäksi uusperhe, johon kuuluu minun 18-, 15- ja 11-vuotiaat lapset sekä mieheni ja yhteinen yksivuotias lapsi. Isommat lapset ovat isällään noin puolen kilometrin päässä joka toinen viikko. Heidän toinen kotinsa on linnun tietä niin lähellä, että he vaihtavat kotia jalkaisin oikopolkua pitkin ja pääsevät lähtemään kouluun aina samalta pysäkiltä. 

Omavaraistelu on enimmäkseen harrastus ja elämäntapa ja käymme puolison kanssa molemmat päivätöissä. Itse olen seurakunnassa pitkälti toimistotöissä ja puolison työmaat vaihtuvat, koska tekee raksahommia. Ja hänellä on välillä pitkiä pätkiä, ettei töitä ole, mutta silloin hän mm. tekee kotihommia, polttopuita ja kalastaa.

Toiveet ja suunnitelmat tälle vuodelle

Tälle vuodelle ei ole mitään erityisiä viljelysuunnitelmia tai tavoitteita uusien taitojen oppimisen suhteen. Tarkoituksena on elellä niin kuin ennenkin. Kevättalvella, jos pääsisimme taas perheen kanssa mahdollisimman paljon jäälle kalalle. Parin kuukauden päästä laiteltaisiin taimia kasvamaan; tomaattia, paprikaa ja jotakin uutta. Ja sitten vähän myöhemmin keväällä kurpitsat ja kurkut. Niin ja ehkä jotain kukkia. Eilen jo vähän katselin Prismassa siemen hyllyjä, mutta en vielä ostanut mitään. Ostan siemeniä ihan marketeista ja tilaan yleensä Exotic Gardenista jotakin. Olen välillä tilannut siemeniä myös Seemnemaailmasta ja Maatiaiselta. 

En suunnittele kasvimaita kovin paljon aikaisemmin. suunnitelma alkaa muotoutua päässä sitten kasvimaata tehdessä. Joskus piirrän suunnitelmia vihkoon, mutta enimmäkseen ne ovat päässä. Vihkoon yleensä merkitsen mitä olen kylvänyt mihinkin, mutten ihan kaikkea ei muista. 

Ensi keväänä pitää perustaa pari uutta hügelpenkkiä ja/tai kompostipenkkiä esim. kurpitsoille ja avomaan tomaatille. Ja ehkä joku vanha penkki levitetään tavalliseksi kasvimaaksi. Ainakin vanhoista penkeistä, joissa kasvaa herkkusieniä, pitää yrittää levittää rihmastoa uusiin paikkoihin. 

Uutta perunamaata pitää ainakin perustaa, koska viime kesänä perunoihin iski pahasti rutto. Samoin avomaantomaatit pitää laittaa ihan uusiin paikkoihin, koska ne kasvustot menivät myös perunaruton myötä. Kasvihuoneessa tai ruukkutomaateissa ei ollut ruttoa. Mutta on varmasti viisainta putsata keväällä kasvihuone ja kasvatusastiat huolella, eikä nyt kyllä kasvateta perunaa kellariin jääneistä syömättömistä perunoista. Tosin eipä niitä taida tähteeksi jäädäkään sen verran pieni sato viime kesänä oli. 

Tälle vuodelle tavoitteena on maksaa ihan kaikki velat pois. 

Kesällä pitäisi vähän kohennella sekä kesä- että talvikanalaa. Ja sisällä talossa pitäisi tehdä jonkinlainen lattiaremontti, koska lautalattiat ovat niin kuluneet, että niistä saa tikkuja jalkapohjiin. 

Vähän haaveilen, että saisimme lisää aurinkopaneeleja. Sellaisia, jotka olisivat maassa tai seinässä. Nyt olevat ovat katolla ja niitä on ihan mahdotonta putsata lumesta. 

Tällä hetkellä seuraavien viikkojen suunnitelma on syödä vanhoja varastoja pois. Kellarissa on perunaa ja porkkanaa sekä erilaisia säilykkeitä. Viime kesän säilykekurkkusato oli tosi iso ja hilloja on monenlaisia. Suolattuja ja kuivattuja sieniä on paljon. Pakastimessa on paljon marjoja ja jotakin kasviksia kuten esim. papuja ja kurpitsaa. Myös kaupasta ostettua kotivaraa on hyvä kierrättää. Ja kananmunia meillä on paljon, vaikka onkin talvi. loppukesästä luulin, että moni kana ei muni, koska ovat niin vanhoja. Oli joillain syksyllä myös sulkasato, mutta luulen, että orava oli oppinut käymään munavarkaissa kanalassa ja sen takia munia jäi aika vähän meille syötäväksi. Nyt kun kanat ovat tiiviisti talvikanalassa ja kaikki räppänät ovat kiinni, mikään ei pääse kanalaan varkaisiin. Kesäkanala on suuren kuusen juurella ja siinä näkyy usein oravia. Oravan jäljet kiersivät pitkään talvikanalan seinän viertä, mutta nyt niitä ei enää ole näkynyt, joten ehkä luovuttivat, että kanalan herkkupöytään ei enää pääse. 

Onnistumisen hetkiä

Iso osa viljelyn mielenkiintoa ja jännitystä on se, että ikinä ei etukäteen tiedä, mikä onnistuu ja mikä ei. Mistä tulee hyvä sato ja mistä ei. Viime vuosi oli niin erinomainen sienivuosi, etten edes osaa odottaa, että ensi vuonna kasvaisi paljon sieniä. Onneksi niitä on kuivattuna paljon ja ne myös säilyy kuivattuna tosi hyvin. Samoin avomaakurkkuja tuli niin runsaasti, että sillä sadolla pärjäisi vielä seuraavankin talven. Myös porkkana onnistui tosi hyvin ja ne ovat säilyneet kellarissa yllättävän hyvin. Meidän kellarin ongelma on, ettei se viilene tarpeeksi aikaisin ja juurekset meinaavat nahistua. 

Viime syksynä laitoimme paljon valkosipulin kynsiä maahan ja tietenkin odotus on, että ensi kesänä korjataan iso sato. Edellinenkin sato onnistui oikein hyvin ja ainoa, mikä haritti oli se, että ei tullut istutettua enempää kynsiä. Toivottavasti kynnet talvehtivat hyvin. 

Keväällä odotan lumien sulettua, että saamme maalta palsternakkaa ja maa-artisokkaa. Niitä jäi melko paljon odottamaan kevätsadonkorjuuta. Toivottavasti myyrä ei syö satoa. 

Kaikkein tärkein työvaihe on, että kylvää. Jos e jää tekemättä, ei ainakaan saa mitään satoa. Kun kylvää mahdollisimman paljon ja monenlaista, niin aina jokin kasvi onnistuu hyvin ja joku jopa äärimmäisen hyvin. Ja sitä, mitä saa paljon ja yli oman tarpeen, voi sitten lahjoittaa myös muiden iloksi tai vaihtaa johonkin, mikä ei itsellä onnistunut niin hyvin. Minä vaihtelen satoa mm. kasikymppisen äitini kanssa, jolla on ihana pieni kasvimaa rivitalon takapihalla. 

Viljely pitää viljelijän mielen ja kehon terveenä, oli viljelijä, minkä ikäinen hyvänsä <3 Ja parhaimmillaan se on ylisukupolvinen yhteinen harrastus ja elämäntapa. 



Muut #suuntanaomavaraisuu2024 tammikuun postaukseen osallistuvat: 

Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/vuosisuunnitelma-omavaraisuuteen-suuntana-omavaraisuus-tammikuu-2024

Tillintilananna https://www.tillintilananna.fi/suunnitelmia-vuodelle-2024/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2024/01/suuntanaomavaraisuus-tammikuu-2024.html

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/01/tammikuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/01/puutarhakauden-2024-suunnittelu-alkaa.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/01/katse-tulevaan.html

Finland urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2024/01/suuntana-omavaraisuus-yhteiskirjoitus-1.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/01/suuntana-omavaraisuus-1-vuosi-2024.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-1

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18079

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/vuodelleni-2024

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2024/01/suuntana-omavaraisuus-2024-osa-1-suuret.html

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2024/01/suuntana-omavaraisempi-elama-2024.html

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2024/01/uuden-vuoden-haaveet-2024.html

Myco2quota https://myco2quota.wordpress.com/2024/01/07/puutarhasuunnitelmia/

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2024/01/tervetuloa-vuosi-2024.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-aloitus-ja-esittely-2024/

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape https://farmescape.fi/suunnitelmia-ja-haaveita-vuodelle-2024/

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/01/07/tammikuu-24-uuteen-vuoteen/

maanantai 4. joulukuuta 2023

Ajatuksia kuluneesta vuodesta 2023

 Tämän #suuntanaomavaisuus- postauksen teemoina ovat kuluneen vuoden pohdinnan ohella lahjat, hankinnat ja ihmissuhteet.

Tämän vuoden alussa olin vielä vanhempain vapaalla ja puoliso lomautettuna. Vuoden ensimmäiset kuukaudet olimme paljon yhdessä mm. kalassa jäällä. Kävimme pilkillä ja pidettiin iskukoukkuja. Huhtikuun puolivälistä asti olen ollut taas töissä, ensin puoli vuotta osa-aikaisena ja marraskuun alusta kokopäiväisesti. Töiden takia en ehtinyt kasvattaa ja säilöä ihan niin paljon kuin olisin halunnut, mutta yllättävän paljon kuitenkin. Kesällä ei ehditty kalalle kuin ihan pari kertaa ja esim. kevään lahnaverkot jäivät laittamatta samoin syksyllä tuulastamatta. Kasveista kesän ehdottomat epäonnistujat olivat tomaatti ja peruna sillä molempiin iski rutto ja sadot jäivät aika pieniksi ja huonoiksi. Tomaatteja syötiin kyllä tuoreeltaan ja muutama purkki tuli salsaa, mutta mitään isompaa säilöntää niistä ei tarvinnut tehdä. Samoin perunasato riittää kyllä joksikin aikaa nyt talvella, mutta nyt alkaa jo huomata, että osa alkaa mennä pilalle kellarissa. Porkkanoita ja punajuuria on myös kellarissa vielä samoin vähän omenoita. Omenasato oli aika hyvä. Pidin viime viikonloppuna kunnon säilöjäisiä ja tein mm. omenahilloa kun omppuja oli vielä paljon eteisessä, jossa ne olisi menneet umpijäähän. Myös kurpitsoita piti säilöä urakalla. Tein niistä sosetta ja kurpitsapiirakan täytettä pakkaseen. Ja löytyi vielä kolme kesäkurpitsaakin. Kesäkurpitsasato oli ihan mahtavan suuri. Eipä tullut mitattua montako kiloa niitä tuli, mutta lahjoitin niitä pois monta laatikollista ja söimme niitä itsekin. Muuten tämä vuosi oli aika tavanomainen, ei mitään uutta tai ihmeellistä. Tänä vuonna meillä ei ollut mitään lihaeläimiä kasvamassa. Sellaiseen ei nyt ollut aikaa. Kanoja meillä toki edelleen on ja yksi kana hautoi kaksi tipua loppusyksystä. Nyt ne ovat jo paljastuneet molemmat kukoiksi, joten kaksi pikku paistia on tulossa. Meillä on kaksi kukkoa ennestään ja se riittää meille. Pari uutta kanaa muutti naapurista kesän lopulla ja uutta verta on laumaan on tullut sitä kautta.

Tänä vuonna ei muistaakseni olla tehty mitään omavaraisuuden kannalta merkittäviä hankintoja. Isoimmat ovat ehkä uusi iso pakastin ja puolison rakentamat hyllyt kellariin ja alakerran lasieteiseen. Kellariin mahtuu nyt aiempaa enemmän ja järkevämmin tavaraa. Eteisen hyllyt toimivat talvella varastohyllyinä ja keväällä taimikasvatuksessa. Loppukesästä niillä mm. kuivattiin sipuleita. Joululahjaksi minulla ei ole mitään erityisiä toiveita, mutta ajattelin ostaa itselleni kunnon ulkoiluvaatteet ja kengät, joissa tarkenisi pilkkiä. Puoliso tuntuu haaveilevan jääsahasta. Mistä tulikin mieleen, että koitettiin eilen viedä verkkoja järvelle, mutta jää ei ollut riittävän paksua ja vahvaa vielä.

Ihmissuhteet, niitä sai myös pohtia tässä julkaisussa. Minun tärkeimmät ihmissuhteeni ovat omassa perheessä. Vanhin lapsi on jo 18v., nuorin reilu vuoden vanha ja siinä välissä 15- ja 11. vuotiaat. Isommat tekevät jo paljon itse kaikenlaista ja ovat suureksi avuksi pienimmän kanssa. Äitini on auttanut paljon lasten kanssa aina ja nyt isommat myös käyvät mummon apuna mm. siivoamassa. Viedään äidille usein kaloja, sieniä tai muuta syötävää, jos itsellä on paljon. Mutta myös toisinpäin, koska äiti on innokas kasvimaaihminen ja marjastaja vaikka ikää on yli 80-vuotta. Ja veljeni on myös yksi läheisimpiä ihmisiä, joka soittaa minulle usein, vaikka minä en oikein osaa oma-aloitteisesti soittaa koskaan kenellekään. Veljellä on maatila ja pojat ovat olleet siellä kesätöissä. Häneltä ollaan saatu myös monenlaista apua monissa asioissa. Joskus myös toisinpäin. Puolisolla on myös oma lähipiiri tässä ihan lähellä ja voisi sanoa, että meillä on monella tapaa turvaverkot kunnossa. Tiedän, että jos tulee, mitä tahansa, niin aina saa apua. Ystävät ja sukulaiset on tosi lähellä, ihan kilometreissä mitaten myös. Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa itse, joitain harvoin käytettäviä asioita voi lainata toisilta. Yhdellä on yhtä, toisella toista. Naapureita meillä ei ihan tässä lähellä ole muuten kuin enimmäkseen kesä- ja loma-aikoina. Heidän kanssaan meillä on yhteinen roska-astia ja talvella kun jäämme vain me, niin roskiksen tyhjennysvälin voi vaihtaa kuuteen viikkoon. 

Kaiken kaikkiaan ihmissuhteet kannattaa pitää kunnossa ja asiallisella tasolla, niin moni asia on helpompaa. Ihminen tarvitsee yhteisöä, harvasta on erakoksi. Itse tapaan töissä ja luottamustoimissa paljon ihmisiä, mutta koen olevani hiukan introvertti kuitenkin. Kun on vapaapäivä, en mielellään lähtisi kotoa mihinkään. Viihdyn kaikista parhaiten kotona perheenjäsenten kanssa. Toisaalta tykkään myös siitä työroolista, että voi tavata ihmisiä. Mutta näinhän useimmissa ihmisissä on monia puolia, joissa vaan pitää löytää tasapaino.

Ehkä tässä kirjoituksessa ei nyt ollut kovin paljon omavaraisuutta, mutta tällaisia mietteitä aiheet minussa herättivät.

Hyvää joulun odotusta sinulle!

#suuntanaomavaraisuus

Yhteispostauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi)

maanantai 6. marraskuuta 2023

Ajatuksia (sähkön) kuluttamisesta

Tämän kertaisessa yhteispostauksessa pohditaan sähkön säästämistä ja vastuullista kuluttamista. 

Sähkön suhteen olemme erikoinen talous; meidän sähkölaskut ovat talvella paljon pienempiä kuin kesällä. Syy siihen on lämmitysjärjestelmämme, joka lämmittää talvella käyttöveden ja kesäksi lämminvesivaraaja laitetaan lämpiämään sähköllä. Veden lämmittäminen on ehdottomasti kaikkein eniten sähköä vievä juttu kotona. Uunimme on yli 20-vuotta vanha Ukko-Uuni, josta en tiedä saako niitä enää edes ostettua. Pienen metsästyksen jälkeen saatiin pari vuotta sitten hommattua uudet sisäosat uuniin. Meillä on katolla aurinkopaneelit, mutta vedenlämmityksen suhteen meitä palvelisi paljon paremmin aurinkokeräin. Siitä on ollut puhetta pitkään, mutta puheet ja suunnitelmat eivät vaan jostain syystä muutu käytännöksi. Vuosittainen sähkön kulutuksemme on n. 9000-10000 kWh:a vuodessa, mikä on minusta melko kohtuullinen perheelle johon kuuluu 6 hlöä, vaikkei kaikki ihan aina kotona olekaan. Olen tosi tarkka rahan käytöstä, mutta sähkön kulutusta ja hintaa en jotenkin jaksa seurata päivittäin. Puoliso on yleensä tietoisempi sähkön hinnoista ja muistuttaa, jos sähkö on erityisen kallista. Silloin ei pestä pyykkiä tai tehdä uuniruokia sähköuunissa. 

Meillä saattaa olla sähkösyöppöjä kodinkoneita, kuten vanhat Rosenlew-sähköuuni ja -jääkaappi. Meillä oli ihan uudet halvahkot versiot, mutta ne hajosivat 5-10- vuotiaina. Ja niiden tilalle on löytynyt lähes ilmaiset vanhat uskolliset koneet, joilla taitaa olla ikää kohta 30-vuotta. Ennen koneet tehtiin kestäviksi. Näiden hankintaan on ohjannut vahvasti myös raha. Usein laitteet tuppaavat hajoamaan silloin kun rahaa ei oikein ole. Ja kuten usein, väliaikaiset ratkaisut jäävät pysyviksi. Tai kunnes nämä koneet hajoavat. Muutama viikko sitten meillä hajosi astianpesukone. tai oikeastaan siitä hajosi vain luukku; se ei enää naksahtanut kiinni. Mietittiin koneen korjaamolle vientiä ja uuden hankintaa. Puoliso kuitenkin ajatteli ottaa koneen irti ja purki sitä hiukan. Jokin pieni osa oli painunut väärään kohtaan ja sen pystyi laittamaan takaisin. Nyt kone on toiminut taas ihan normaalista. Ainakin sille saatiin lisäaikaa.

Muuta tekniikkaa meillä on aika minimaalisesti. Telkkari meillä on, kohtuullisen pieni, tädin vanha, vaikkei kovin vanha iältään kuitenkaan. Muutama vuosi oli niin, ettei sitäkään ollut. Yhden lapsen huoneessa on tietokone, mutta sitä ei taida juuri kukaan paljon käyttää. Isommilla lapsilla on tietokoneet isänsä luona, mutta minun luonani eivät ole koneella. Ovat tottuneet tällaiseen ratkaisuun. Erossa telkkari ja kaikki tietokoneet siirtyivät ex-puolison kotiin ja minun luokseni ei ole tullut hankittua uusia. Osin rahallisista syistä. Olen kyllä ostanut kaikille kunnolliset kännykät taannoin, kun ajattelin, että inflaatio syö säästöjä ja laitteiden hinnat nousevat. Väittäisin, että osuin silloin oikeaan. Tietokonetta käytän töissä ja kuntapoliittisiin asioihin minulla on kunnan laite. Voisi kuvitella, että käyttäisin näitä laitteita omiin asioihini, mutta siihen on tarvetta ihan tosi harvoin. Teen kännykällä melkein kaiken tarvittavan. Viime aikoina on kyllä alkanut tuntumaan, että ikänäkö alkaa olla suurin este asioiden hoitamiseen puhelimella. Mutta siksi mulla on lasit, jos vaan muistaisi pitää niitä mukana.

Mielestäni vastuulliseen kuluttamiseen liittyy se, että hankitaan koneita ja laitteita hyvin harkiten. Ja sellaisia, joita voi korjata. Ihan jokaisen muodin mukaan ei siinäkään tarvitse mennä. Muutenkin meillä on lähes kaikki vanhaa ja kierrätettyä. Osin taloudellisin perustein, osin ympäristösyistä, mutta myös siksi, että meille ei ole hirveän tärkeää se, miltä omistamamme tavarat näyttävät muiden mielestä. Tämä pätee kotiin, kodin tavaroihin, autoon ja vaatteisiin. 

Kuluttajina olemme aika huonoja. Meidän kulutustottumuksilla ei pyöritetä markkinataloutta isosti. Ruokakaupastakin ostamme ehkä vähän eri tavalla kuin keskiverto perhe, koska varsinkin kesällä ja syksyllä meillä on paljon omia kasviksia ja vihanneksia ja munia emme osta kaupasta koskaan. Osittain myös kala ja liha on muualta kuin kaupan hyllyltä.  Vaatteet ovat kirpputoreilta- ja ne kaupan vaatteet, mitä etenkin perheen miespuoliset ostavat, käytetään ihan loppuun. On myös palveluja, joita emme osta. Puolisoni tekee itse pieniä kodin korjauksia ja minä leikkaan kaikkien perheenjäsenten hiukset. Tosin mun hiuksia ei kukaan leikkaa, niin ne ovat saaneet vaan kasvaa. Mutta ei me olla ihan "itse tein ja säästin"- ihmisiä. Joskus pitää kyllä tunnistaa ja tunnustaa, ettei jotain voi ja pysty tekemään itse ja silloin kannattaa kyllä hommata ihan oikea ammattilainen tekemään työ. 

Sikäli en ehkä ole vastuullinen kuluttaja, mitä sillä nyt ikinä tarkoitetankaan, että ostaisin aina jotain luomua, lähiruokaa, reilua kauppaa jne. Monesti on ollut pakko ostaa sitä, missä on edullisin kilo- tai litrahinta. Se, että saa koko perheen vatsat täyteen, ja saa vielä hankittua joskus jotain muutakin kuin pelkkää ruokaa, ajaa ideologian ohi. Ehkä se sitten kompensoituu jossain muussa. En usko, että on vain yksi oikea tapa olla ja elää. Tai kuluttaa. Kohtuus kaikessa on se mun juttu.

#suuntanaomavaraisuus

Yhteispostauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi)

Marraskuu

Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/rakentaminen-kulutustekona

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/marraskuu2023/

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/11/suuntanaomavaraisuus-marraskuu-2023.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/11/paljonko-lamminta.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/11/suuntana-omavaraisuus-marraskuu-2023.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-11/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/11/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-11.html

Evil dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17668

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/tuunauksesta-toimeen

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/11/sahkon-saasto.html

My CO2 Quota https://myco2quota.wordpress.com/2023/11/06/sahkon-saastoa-mokilla/

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/11/unelmana-omavaraisempi-elama-sahkon.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitako https://korpitalo.wordpress.com/2023/11/06/marraskuu-23-sahko-ja-kulutus


maanantai 7. elokuuta 2023

Kotitarvekalastus; koko perheen yhteinen harratus




Alkuvuodesta innostuin kovasti näistä blogijutuista pitkän tauon jälkeen, mutta sitten alkoivat työt ja pihan kevät hommat niin innostuksesta huolimatta en ole muistanut tai saanut aikaiseksi kirjoittaa moneen kuukauteen. Olen huomannut, etten saa edes Instagramiin otettua kuvia vaikkapa puutarhasta. Mutta sellaista elämä on. 

Puutarhassa on tosi vehreää ja rehevää, mutta kaikki on aika myöhässä. Ensimmäinen kokonaan korjattu sato on valkosipuli ja se onnistui erinomaisesti. Johtunee siitäkin, että puoliso syksyllä peitteli syksyllä valkosipulimaan ennen lumentuloa, ettei kanat päässeet sitä tuhoamaan ja poisti pressun kun kanat menivät talvikanalaan. Yleensä talvivalkosipuleiden tuhoksi on koitunut juuri kuopsutteleva kanalauma. Nyt tyhjäksi jääneeseen kohtaan kasvimaata on istutettu kiinankaalin ja punakaalin taimia, jotka kylvin kesäkuussa. En tiedä ehtivätkö kasvaa ollenkaan, mutta ehkä ne voi syöttää edes kanoille tai kanoille. Parempi istuttaa tai kylvää jotain kuin antaa rikkaruohojen vallata. 

Tällä kertaa yhteispostauksen aiheena oli yksi meidän perheen lempiharrastus: kotitarvekalastus!

Itsellä ei ole kovinkaan kummoista kalastustaustaa, muuten kuin, että olen pitänyt keväisin katiskaa läheisesssä, pienen pienessä järvessä, joka ei ole paljon lampea suurempi. Yhtenä keväänä katiskan pidolla oli minulle oikeastaan sellainen elämää ylläpitävä merkitys. Olin yksin lasten kanssa, rahat tosi tiukilla ja henkisesti olin ihan totaalisen loppu ja uupunut. Sinä keväänä söin itse pääasiassa paistettuja ahvenia, kissa söi paistettuja ahvenia ja kanat keitettyjä ahvenia ja niiden perkeitä. Ja pitkähköllä sairaslomalla päiväni ainoa tavoite oli käydä katsomassa katiska ja se piti minut jollain tasolla liikkeellä ja melkein järjissään. Sitä seuraavana keväänä kalastus muutti elämän hiukan eritavalla. Ystävä oli järjestänyt minulle apua polttopuiden tekoon ja tämän mukavan apumiehen kanssa tulin vieneeksi lahnaverkot siihen samalla pienelle järvelle. Seuraavana päivänä, helluntaina, kävimme ne verkot katsomassa ja saimme saavillisen lahnoja, toisen mokoman vapautimme liian pieninä. Kalakaverin kanssa tuntui niin kuin oltaisiin tunnettu aina ja tulinkin sanoneeksi, että: "Helluntain hengessä tekisi mieli sanoa, että pitäisin siut tässä koko kesänkin." Ja niin siinä sitten kävikin, seuraavan vuoden helluntaiaattona menimme naimisiin. 

Puolison myötä kalastus tuli myös minulle harrastukseksi. Välillä käydään kalassa enemmän välillä vähemmän. Viime talvena käytiin paljon pilkillä ja pidettiin iskukoukkuja. Keväällä oli katiska vähän aikaa järvessä ja muutaman kerran olemme uistelleet. Talvella puoliso pitää porukan kanssa talviverkkoja, siellä yleensä en ole mukana. Meillä on nyt vuoden vanha tytär, joka kulki viime talven ahkiossa pilkillä mukana ja kesällä hän istuu pelastusliivit päällä veneessä muovilaatikossa, koska veneen pohja tuppaa olemaan useimmiten märkä. Välillä tyttö nukahtaa, välillä on hereillä tyytyväisenä, toisinaan huutaa ja jos oikein kovasti huutaa, eikä esim. eväät auta, täytyy sitten lähteä kotiin. Yllättävän kivasti on onnistunut kalastus vauvan kanssa. Myös isommat lapseni ovat innostuneet jonkin verran kalastuksesta. Yksi heistä kalasti alkukesästä aika paljonkin öisin. Aamulla oli usein haukifileet tai suolistetut ahvenet jääkaapissa odottamassa. 















Mitä kalastukseen tarvitaan?

Kalastusmaksut pitää maksaa, niistä tietoa löytyy vaikkapa googlaamalla sanan kalastonhoitomaksu. Lupia ei tarvitse maksaa, jos vain mato-onkii tai pilkkii, mutta muissa tapauksissa pitää maksaa. 

Omasta mielestäni kalastuksen ei tarvitse olla kallista välineurheilua. Hienoihin vehkeisiin saa uppoamaan rahaa ihan niin paljon kuin haluaa, mutta vähemmälläkin pärjää. Itse aloitin ihan sellaisella tavallisella katiskalla, jota en edes soutanut mihinkään vaan heitin rannalta. se oli narun päässä ja naru puuhun tai laituriin kiinni. Omia välineitä minulla ei muita olekaan, puolisolla on paljon peruskalastustarvikkeita. Niitä on kertynyt, koska hän on kalastanut ihan pienestä pojasta asti. Meillä ei ole hienoja veneitä, mutta käytössä pari perussoutuvenettä kahdella eri järvellä. Myöskään mitään luotaimia tai muita sähkövempeleitä meillä ei ole. Kalan hinnan saisi kipuamaan tosi korkeaksi, mitä kalliimpia välineitä hankkisi.

Mitä teemme kalasta?

Kalat joita meidän pyydyksiin tarttuu ovat ahven, hauki, lahna, särki, kuha ja joskus harvoin taimen. Osa saaliista tietysti syödään saman tien. Paistettua kalaa, kalakeittoa, uunikalaa, kalapihvejä, savukalaa, graavikalaa... Särkiä ja savulahnaa olemme tölkittäneet uunissa lasitölkkeihin ja ne ovat säilyneet pitkään kellarissa. Pakkasesta taitaa löytyä melkein aina jotakin kalaa. Jos ei muuta niin syöttikaloja. Jos syöttikalat ovat eri järvestä kotoisin ne pitää pakastaa ja muutenkin syöttejä on hyvä olla varuilta. Niitä tarvitaan ainakin rapumertoihin ja iskukoukkuihin. Ja hätätapauksessa ne voisi keittää kanoille. Jos saamme oikein ison saaliin niin silloin aina "koko suku" saa kaloja. Ja tosiaan usein keitämme kanoille kalat ja niiden perkeet. Raakana en antaisi loisten pelossa ja väittävät, että raaka kala saa munat maistumaan kalalta. Kalan perkeet myös herättävät kylmän kompostin tehokkaasti. 











Kalan nahkojen muokkaus voisi olla seuraava mielenkiintoinen opettelun aihe.


Yhteispostaus aiheissa oli heitetty ilmaan ajatusleikki; jos saisin vallan muuttaa yhden asian omassa omavaraistelussa, mikä se olisi? 

Isompi tontti. Se on sellainen ikuisuus haave, pientila tai paljon isompi tontti. Mutta kun tämä talo tuntuu niin kovasti kodilta ja on ihan melkein maksettu. Koska talo on vanha ja tontti pieni, esimerkiksi kiinteistövero on todella pieni. Talon kulut ovat muutenkin pienet ja edessä häämöttää jo velattomuus, ei tee mieli etsiä sitä unelmien paikkaa. En tiedä muuttaisinko kuitenkaan paljoakaan. 


#suuntanaomavaraisuus -postauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi)

Muut mukana olevat blogit:


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...