sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Hyönteisruokaa mehiläisten kuhnuritoukista

Olen edelleen ihan noviisi mehiläisten hoitamisessa ja jotenkin koen etten opi sitä vaikka kuinka yritän. Nyt kuitenkin näyttää melko lupaavalta. Juhannusaattona poistin kuhnurikennoja (hoitotoimenpide, joka liittyy punkin torjuntaan). Olen lukenut, että kuhnuritoukkia voisi syödä. Jotkut syöttävät niitä myös kanoille tai pikkulinnuille. Nämä on tässä vaiheessa kenties ainoita toukkia, joita voisin ajatella syöväni, koska ovat mehiläisvahan sisällä ja ovat tosi siististi ja steriilisti pakattu.



Toukkien irrottaminen kennoista oli ehkä hiukan työlästä, mutta onnistui kohtuullisesti. Friteerasin pannullisen toukkia ja pakastin pienen pussillisen myöhemmin käytettäväksi. Maustoin rapeat toukat suolalla ja niistä tuli tosi hyviä naposteltavia juhannusaattoillaksi. Perhe ei oikein innostunut, mutta kaksi lapsista sentään maistoi. Toukkien maku oli mieto ja "proteiininen",  hieman maistui hunajaiselta ja mehiläisvahalta, muttei kuitenkaan varsinaisesti makealta. Suutuntuma on samanlainen kuin katkaravuissa, mutta maku ei. Aion syödä kyllä jatkossakin.


Toukkia jäi jääkaappiin ja tein niistä juhannuspäivänä munakokkelia. Lisäsin siihen hiukan nuupahtaneen paprikan, oltermannin kannan ja maitoa. Ja tein sen tietenkin omien kanojen munista. Tuli oikein maukasta.


Ihan kaikkia toukkia en jaksanut kennoista kaivella ja kanatkin saivat omat juhannusherkkunsa. 

Hyvää kesää!




lauantai 8. huhtikuuta 2017

Kevätmessut 2017 - kuvina


Kävin torstaina Kevätmessuilla Helsingissä. Olin ajatellut kirjoittaa blogipostauksen messuista bussissa poistullessa, mutta kyytisuunnitelmat muuttuivat ja tulin kotiin henkilöautolla erään aiemmin minulle tuntemattoman henkilön kyydissä. En ilennyt sitten alkaa kirjoittamaan siinä. Minulla olisi ollut hirveän vähän aikaa tutustua messuihin, koska olin ostanut aika huonoilla aikatauluilla olevat bussiliput. Ajan hahmottaminen ei ole vahvuuteni... pienellä kyselyllä löysin ihmisen joka tuli kotipaikkakunnalle samana iltana.

Messut oli tosi kivat. Viime vuonna olin tulossa kipeäksi messujen aikana ja se reissu meni ihan kurjissa olotiloissa. Tänä vuonna oli ihan erilaista. Minusta on kiva liikkua yksin, koska silloin voi olla ihan oman mielen mukaan ja huomaan juttelevani vieraiden ihmisten kanssa, mitä en ehkä tekisi kaverin kanssa vaan juttelisin kaverin kanssa. Olin tänäkin vuonna bloggaripassilla messuilla. 

Ostin melkein tynnyrisaunan, mutta koska minulla ei ole varmaa tietoa rakennuslupa-asioista jätimme asian vielä hautumaan. 

Osti messuilta siemeniä ja lapsille 2€:n kirjoja Booky.fin tarjouksesta. Ostin myös Fiskarsin puukon, jossa on tupessa teroitin. Tuskailen aina liian tylsän puukon kanssa ja olen hirveän huono teroittamaan hiomakivellä. 

Minulla on hirveästi kaikenlaisia menoja ja töitä tulevalla viikolla. Oli myös menneellä viikolla. Siksi tämmöinen pikapostaus. Katsotaan irtoaako  messuista ja elämästä muutenkin lisää juttua myöhemmin. 













torstai 6. huhtikuuta 2017

Buzzaus - testauksessa minibabybel-juusto

Sain kaksi verkkopussillista babybel-juustoa. Olen juuri matkalla Helsinkiin Kevätmessuille ja otin noita juustoja evääksi. Tykkän mausta. Maistuu mielestäni edamilta. Toki vähän kartan yksittäispakattuja juttuja, mutta reissussä ne voivat toimia. Minulla on aina käsilaukussa jotain hätävaraevästä: erilaisia patukoita, kuivattuja hedelmiä, karkkia yms. Nämä pienet hyvin säilyvät juustot toimivat myös hyvin käsilaukkueväänä. Muovikääreen alla juustossa on ihana punainen vanhan ajan juustovahakerros! Kierrättäjänä mietin, että jos vahat säästää, mihinköhän niitä voisi käyttää. Siihen on varmasti joku niksi. Ei hullumpi tuote. Hullumpiakin olen tullut testanneeksi.



Näin tuotteesta virallisesti kerrotaan:

"Joskus on vaikeaa löytää  maukas ja ravitseva välipala, joka on samalla myös käytännöllinen ottaa mukaan. Mini Babybelissä saat välipalan joka on valmistettu 100% juustosta. Se on hauska, maukas ja erittäin kätevä!
Mini Babybel on uniikki, pienen annoksen kokoinen juusto, jota peittää suojaava punainen vaha. Siinä on mieto luonnollinen maku ja se on 100% juustoa – ilman säilöntäaineita tai lisäaineita.
Mini Babybel on hyvä syödä kotona välipalana tai ottaa mukaan. Syö Mini Babybel matkalla kouluun, ennen tai jälkeen urheilun, retkellä tai piknikillä puistossa. Syö kotona pieneen nälkään ennen ateriaa. Tai miksi et kokeilisi sitä vaikka  juustolautasella? Voit syödä Mini Babybeliä milloin tahansa ja missä haluat.
Mini Babybel tulee verkkopussissa joka sisältää 6 punaista juustoa, kokonaispainona 120 g. Jokainen 20g:n annos sisältää 62 kcal, 4,8g rasvaa, 4,6 g proteiinia, 0,36 g suolaa, 149 mg kalsiumia ja enintään 0,5g hiilihydraatteja."

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Arvonta- kevätmessuliput

Olen saanut tänäkin vuonna bloggaajapassin kevätmessuille ja arvottavaksi kaksi lippua. Jos haluat kokeilla onneasi arvonnassa, jätä kommentti. Edit. Unohdin laittaa milloin arvonta päättyy... aikaa maanantai 3.4. klo 18.00 asti.

Olen luultavast menossa messuille torstaina, joten olisi mukavaa tavata, jos siellä silloin olisi tuttuja.

Olen ollut nyt blogissa aika hissukseen, enkä ole juuri seurannut muidenkaan kirjoituksia. Arki on ollut täynnä kaikenlaista ja on ollut paljon ajateltavaa. Myös kaikenlaista pientä kuormittavaa, joka vie voimia. Ei kannata huolestua. Terveitä ollaan ja elossa. Mutta ilo on joskus kadoksissa syystä ja toisesta.

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Laktoosittomat Skyrit


Mango-meloni


Veriappelsiini


Wanhan ajan vanilja

Sain Hopottajat sivuston kautta maisteltavaksi uusia laktoosittomia Skyrejä. Olen joskus saanut työkaverilta ruokatunilla niitä tavallisia, mutta nämä maistuivat minusta paremmalta. En tosin ole varma onko näitä samoja makuvaihtoehtoja tavallisissa vai ei. Ainakaan jostain marjaSkyreistä en ole suuremmin perustanut. Tuo vaniljanmakuinen oli hyvää kahvin kanssa. Siinä oli jotain mikä ratisi hampaissa vähän kuin olisi ollut hiekkaa. Ehkä se oli vaniljan siemenet, mikä oli mainittu tuoteselosteessa. 

Maku oli siis kaikissa hyvä. Mutta. Kaikissa oli makeutusaineina sukraloosia ja asesulfaami-K:ta. Syön mieluummin sokeria kuin makeutusaineita. Ja nämä valmistetaan Tanskassa. Kunniotuksesta veljeä ja muita lehmällisiä kohtaan, ostan mieluummin maitotuotteet kotimaisina. Skyrit saavat minun puolestani jäädä kauppaan. 

Skyrin fb-sivuilla kilpailu, josta voi voittaa matkan Islantiin.




tiistai 14. maaliskuuta 2017

Jotain vihreää


Tomaatin, paprikan ja muutaman muun kasvin siemeniä on jo laitettu esikasvamaan. Nopean sadon toivossa laitoin myös muutakin. Sinimailasen ituja on jo syöty, samoin maisteltu versoja. Versoina on kasvamassa pinaattikiinankaalia, sareptan sinappia ja lehtikaalia. Rucolan kanssa odottelen, että kasvaa vähän isommaksi. Yhden itäneen sipulin laitoin kukkaruukkuun. Sipulin versoja olen kasvatellut pitkin talvea itämeistä sipuleista. Itujakin voisi idättää läpi talven. Tosin olen huomannut, että meillä on pakkasilla niin kuiva sisäilma, että idut kuivuvat helposti vaikka ne huuhtelee aamuin illoin.


tiistai 7. maaliskuuta 2017

Gerbiilejä ja kotiloita


Siivosin eilen gerbiilien terrat. Jokunen aika sitten kirppiksen ilmaiskorissa oli kaikenlaisia puisia esineitä. Otin ne sieltä mukaani gerbiilien terrojen sisustuksesksi, koska olivat lakatonta puuta. Puisen tavarat likaantuvat helposti, mutta pesin ne ja kuivasin kuumassa saunassa. Uskoisin, että pöpöt kuolivat. Ainakin tuoksu raikastui. Tuo juttu, missä on pyiset tapit, on lastemme vanha vauva lelu. Siinä on maalia, mutta jos se on ollut vauvalla, ehkä sen uskaltaa antaa myös eläimille. Tuo pitkulainen esine on ollut kynttilän jalka, mutta gerbiilit ovat järsineet siitä kaikki muut osat pois... 

Otan kirppiksen ilmaisosastolta myös muuta "outoa" tavaraa. Joskus löysin isoista simpukoista tehtyjä matkamuistoesineitä. Rapsuttelin niistä liimat ja muut hilpetöörit pois ja annoin ne kotiloille. Kotilothan tarvitsevat kalkkia ja yleensä pidän niillä seepian suomuja. Hyvin on simpukatkin ajan kanssa hävinneet. Niidenkin kanssa kannattaa tarkistaa, etteivät ole lakattuja. 


Tänään oli kotiloiden mullanvaihtopäivä. Kuvassa viinimäkikotilot syövät yhdessä kaalia. Joskus aiemmin taisin mainita, että meillä on myös akaattikotiloita. 

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...