maanantai 29. joulukuuta 2014

Taviokuurna ja muutama muu


Tämä kuva on olohuoneen ikkunasta tänä aamuna. Muutaman metrin päässä talosta on pieni kaunis pihlaja, joka on aivan täynnä marjoja. Meillä on kyllä pitkin pihaa isoja vanhoja pihjalia ja nekin notkuvat marjoja. Pitkään näytti siltä, että linnut eivät ole ollenkaan kiinnostuneita tulemaan syömään niitä. Johtunee varmaankin siitä, että pihlajanmarjasato oli valtaisa tänä vuonna joka puolella. Noin kuukausi sitten isompiin puihin ilmestyi rastaita ja edelleen pihassa on päivittäin räksiä ja mustarastaita. Tänä aamuna huomasin pihalla, että joku lintu viheltää äänellä, jota en ole koskaan aiemmin kuullut. Vilkaisin lähipuuhun ja siellä oli joitain punatulkkumaisia lintuja, joita en kuitenkaan tunnistanut. Mies sitten kiikareilla ja lintukirjasta katsomalla selvitti uudet tulokkaan taviokuurniksi. Lienenkö ikinä edes kuulleeni moisista. Kuulostaa kivalta nimenä. Taviokuurna. Tänään huomasin myös ensimmäisen tilhiparven pihassa. Yleensä meillä talvella on vain tiaisten sekaparvi, jossa on töyhtö-, hömö-, tali- ja sinitiaisia. Satunnaisesti olemme tunnistaneet kuusitiaisia. Muutama närhi kuuluu talviimme ja joskus tikat. Nyt on pihlajissa sekä lintulaudalla käynyt näiden lisäksi myös viherpeippoja ja punatulkkuja. Hyvin linturikasta elämää :)

Pari linkkiä taviokuurnasta tässä ja tässä.

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Hyvää Joulua!


Kaikenlaisen häsläämisen ja sekamelskan keskelle on laskeutunut joulun tunnelma. 
Hyvää joulua!

tiistai 16. joulukuuta 2014

16. Kamomillashampoo


Mulla on tässä jonkin aikaa ollut shampoo loppu. Olen pessyt hiuksia omatekoisella palasaippualla. Ei toimi, hiukset jää oudon oloisiksi. Olen kokeillut itsetehtyä suopayrttilientä. Löysin nimittäin purkillisen ylivuotisia kuivattuja suopayrttejä siivotessa. Ei toimi, hiukset ja päänahka jäävät aivan likaisiksi. Lopulta pesin kolme kertaa miehen terveshampoolla ja sain niskan ihottuman kukkimaan oikein kipeän punaisesti... Pesen hiuksia noin joka kolmaspäivä. Joitakin vuosia sitten pesin joka päivä, sitten harvensin joka toiseen. Tänä vuonna olen päässyt tähän joka kolmanteen. Pelkkään vesipesuun en aio siirtyä. Ei oo mun juttu. Meillä lapset on lähestulkoon shamppoottomia olleet koko ikänsä. Kesällä kun ovat oikeasti ihan likaisia on välillä pakko käyttää saippuaa tai shampoota. 

Minulle on tulossa kyllä "omaa shampoota", mutta sitä odotellessa päätin kokeilla seuraavaa ohjetta:

Kamomillashampoo

Kourallinen tuoretta tai kuivattua kamomillaa
3 dl kiehuvaa vettä
3 rkl marseille saippuaa raasteena
1 rkl glyseriiniä (saa apteekista)

Laitoin kaksi kamomilla teepussia veteen. Annoin olla noin vartin. Liuotin saippuaraasteen "teehen".
Vispasin joukkoon glyseriinin. Kaadoin pulloon.

Ohjeessa oli myös 5 tippaa keltaista elintarvikeväriä. Ei ollut ja minusta ihan turhaa.

Ja pikku vinkki. Älä kaada lasipulloon niinkuin minä vaan tyhjään shampoo pulloon. Shampoo on sen verran paksua, ettei tule ulos pullosta, jota ei voi puristaa. 

Ensimääisen kerran jo kokeiltu. Ihan miellyttävää käyttää. Lopputuloksen näkee ja tuntee huomenna kun hiukset on ihan kuivat. 

Jos teen jatkossa, aioin käyttää omaa saippuaa ja kamomillan tilalle voisin laittaa kehäkukkaa, joka on iholle hyväksi. Mitenköhän okkonen kävisi. Saisi ainakin vihreää shampoota. 

Oma vakkarishampooni on Ole Hyvän hajusteeton Aloe Vera- Xylitol. Se on alkoholiton ja ainoa mikä ei ole ärsyttänyt ihoani ja uskokaa, aika montaa ainetta olen kokeillut jo.


maanantai 15. joulukuuta 2014

15. Pikainen tonttuhattujen ompelu

Tänä aamuna lapset heräsivät tapansa mukaan klo 7. Taksi tulee hakemaan klo 8.30. Noin 7.30 eskarilainen pyytää etsimään tonttuhatun kun "kaikilla muillakin" (veljen mukaan 2:lla eskarilla ) on sellainen. Eipä löydy joulukoristekaapista muuta kuin yksi liian pieni ja siitäkin on kulkunen irronnut. Naama menee pojalla ruttuun ja alkaa mökötys. Minä muistan säästäneeni kohta vuoden kahta rikkinäistä punaista vaatetta tonttuhattumateriaaliksi. Kaivan ompelukoneen esiin ja surautan aamupalan lomassa pojalle tonttulakin. Tuli sellanen superäitiolo hetkellisesti. Varsinainen kätevä emäntä! Olen siis parantumassa taudista! Jee! Ääni vielä vähän korisee, mutta joulun tulo on edistynyt kummasti. Kammarista on pyyhitty pölyt ja lantut keitetty. Kyllä se tästä vielä jouluiloksi muuttuu.

Lähtötilanne: rikkinäinen vauvanvelourhaalari ja reikäinen joulumekko.


Eskarilaiselle velourpipo kaninnahkatupsulla. Iltapäivällä ompelin vielä kulkusen, mutta aamulla en sitä ehtinyt.


Pikkuneiti katsoo muumeja uusi myssy päässään.


lauantai 13. joulukuuta 2014

13. Haarniska

Tää ei liity nyt taas millään lailla jouluun. Tai voishan tällasen tehdä lahjaksi pikkuritarille.  Aiemmin syksyllä tein pojille pyynnöstä haarniskan kahvipusseista. Olivat koulussa tehneet kahvipusseista kruunun. Materiaaleina kahvipussit, ilmastointiteippi ja sähköteippi.



perjantai 12. joulukuuta 2014

12. Sohvajuttu


Noin vuosi sitten meille tuli uusi (kierrätetty) sohva. Vuodessa penskat on tärvelleet sen. Siinä on kaikenlaista. Ne ei saa syödä sohvalla, vaan pöydässä syödään. Siitä huolimatta sohva on ihan tahrainen. Mä en tiedä mitä tämä läiskä on. Sen tiedän, että sitä ihtiään se ei ole. Ei oo hajua nimittäin olluna. Äsken sain tarpeekseni ja päätin hankkiutua tahrasta eroon.


Ompelin tahran päälle pitsiliinan. Olen suunnitellut päällisten ompelemista, mutta tämä olkoon vähän niinkuin laastari ensiavuksi. 

Ja vielä terveysraportti lopuksi. Olen punasilmäinen hirviö. Mulle tuli se silmätulehdus ja kuopusta käytin tänään lääkarissä. Tytöllä on korvatulehdus. 

torstai 11. joulukuuta 2014

11.

Ei irtoo mitään tänään. Ei ees ääntä. Lapset on olleet tosi hämmentyneitä kun äiti ei puhu. Äiti ei voi edes kieltää ja komentaa. Ei kuulustella läksyjä eikä lukea iltasatua. Nuorimmainen ei kertakaikkiaan ymmärrä, että äiti on kipee. Koko ajan haki huomiota. Sitä ehkä pelotti :( Keskimmäinen kuiskasi mulle asiansa ja esitti erilaisia viittomia ja elekieltä. Enkä voinut edes sanoa, että ei mulla korvissa tai älyssä mitään vikaa oo :D Vanhin otti huoltajan roolin. Luki muille äitin lapulle kirjoittamia viestejä. Ukkoa vaan ärsytti koko tilanne. Olis onnellinen kun en kerrankaan sano mistään mitään. Mua turhautta kun mä en jaksa. Nukuin muutaman tunnin päikkärit tänään ja se oli virhe. Nyt ei nukuta yhtään. Toivon, etten näe samanlaisia painajaisia kuin viime yönä. Tuskien yö oikein oli. Tänään ei kierrätetty, eikä valmisteltu joulua. Ei laitettu ees ruokaa. Turha päivä.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

10. päivä Joulupaperit, kassit ja narut


Olen se tyyppi joka säästää joulupaperit ja kassit sekä osan nauhoistakin seuraavaa joulua varten. Lapset ei vaan muista aina niin varovasti avata pakettejaan, että sain aina isoja ehjiä papereita jemmaan. Itse en muista lähivuosina ostaneeni joulupapereita. Mutta onhan noita kertynyt silti yhteen komeroon aikamoinen kassillinen. Tuo iso joulupukkikassi meillä on ollut käytössä ainakin 5 vuotta, eikä lapset tajua ollenkaan ihmetellä miksi joulupukilla on aina mukana tuo sama kassi ja sama kangassäkki :D Säästän papereita ja kasseja myös lasten synttäreistä.

Minulla on viisi kummilasta ja kolme omaa lasta, joten pikkupaketteja tulee tehtyä. Kerään sopivia lahjoja pitkin vuotta, jos löydän. Eli hyödynnän siis alennusmyyntejä. Joskus innostun itsekin jotain neulomaan ja kirppiksiltäkin löytyy toisinaan lahjoja. Tuo tavarakasa siis odottaa minua olohuoneessa. Lähdenpä paketointihommiin :)

tiistai 9. joulukuuta 2014

Joulukuun yhdeksäs

Tänään ajattelin mennä siitä, mistä aita on matalin ja jakaa viime jouluisen kierrätysaskarteluni. Kävin tänään hakemassa postista yhden paketin ja ahdistuin kun tajusin, että en ole uhrannut vielä montaakaan ajatusta joulukorteille. Olen monesti päättänyt, että tänä vuonna en postita kortteja. Se on vaan velvollisuus, joka aiheuttaa joka vuosi paineita ja jää viime tinkaan. Mutta tiedänpä sen jo etukäteen, että lähetän ne kuitenkin, koska kiltit tytöt toimivat niin kuin heidän oletetaan toimivan. Potisin kuitenkin huonoa omaatuntoa, korttien lähettämättömyydestä. Kuvittelen, että joku loukkaantuu kun ei saa korttia. Mä oon niin pöljä, kun mä mietin aina mitä muut miettii. Ne mitään mieti kuitenkaan ja jos miettii niin entä sitten. Itsepä ainakin tietäisin, etten tarkoittanut mitään korttien lähettämättömyydellä. Etten ehkä vaan jaksanut ja saanut aikaiseksi. Mutta toisaalta, tuliskohan se joulumieli, jos alkais tehdä kortteja ja paketteja. Maisemasta ja säästä joulumieltä ei kyllä täällä paljon revitä :( 

Tässä kuva kirjasta tekemästäni joulukorttitelineestä. Eskarilainen toi siihen jo ensimmäisen kortin tänään. Oli luokkakaverilta saanut.





Testissä Vanishin tahranpoistoaineet

Liityin aiemmin syksyllä Buzzadoriin ja sitä kautta sain testattavaksi Vanishin tahranpoistoaineita sekä näytteitä jaettavaksi kavereille. 

Tein liinatestin tahroilla, joita meillä useimmiten esiintyy. Nuorimmainen lapsista on vielä hyvinkin paljon sotkuiässä ja paitojen rintamuksissa on milloin mitäkin.

Testiliinaan siis töhräsin ylhäältä vasemmalta alkaen 
1. Omenaa 2. Omenamehua 3. Ketsuppia 
4. Karpalokiisseliä 5. Mustikkaa 6. Rypsiöljyä
7. Porkkanaraastetta 8. Luumuhilloa

Pesin testiliinan valkoisen tavallisen pyykin kanssa 40 asteessa. Pesuaineena oli pesupähkinöitä ja muuna pyykkinä valkoisia sukkia, alkkareita ja T-paitoja. Mukaan koneeseen annostelin purkin ohjeen mukaan valkoiselle pyykille tarkoitettua Vanish OxiAction Crystal Whitea. Tätä ei ehkä ole ajateltu pesupähkinöiden kaveriksi vaan "tavallisten pesuaineiden" kanssa, mutta minulla ei nyt niitä sattunut olemaan. Jos käytän jauhetta se on useimmiten Erisanin allergikoille sopivaa jauhetta. Tänä syksynä vaan on ollut rahat niin vähissä, että en ole ostanut pesuainetta, kun on tullut joskus ostettua noita pähkinöitä reilummin. En ole pesupähkinöiden suuri fani. Ne tekee ainakin meillä pesukoneen tosi likaiseksi ja lopulta sekä kone että vaatteet haisevat tosi pahalta. 


Nyt tuli höpöteltyä ihan kaikkea tähän kuuumatonta. Mutta siis pesutulos oli pähkinöistä huolimatta tosi hyvä. Kaikki tahrat omenaa ja mustikkaa lukuunottamatta hävisivät täysin. Jopa rypsiööljy, jolla olen joskus jonkun vaatteen pilannut täysin. Mustikasta jäi jäljelle aavistus ja omenasta vähän pienempi aavistus. 


Pistin Vanishin myös ihan tosi toimiin. Minulla on ulkotyötakki, joka on ihan kamalan likainen aina vielä pesun jälkeenkin. Tosi fiksu valinta työtakiksi tuollainen hempeän vaalea, mutta se oli kirppiksellä ilmainen. Tämä takki oli pesun jäljiltä, mutta siinä oli aivan harmaat hihan suut ja nuo ruskeat tahrat ovat aitoa tervaa. Tervatahrat ovat olleet jo ainakin 5 kertaa pesussa ennen tätä kuvaa. Laitoin tahroihin ja hihan suihin nestemäistä Vanish Power Geliä. Pesukoneeseen lisäsin vielä perinteistä jauhemaista Vanishia pinkistä purkista. Pesin normaalisti koneessa 40 asteessa toisen takin kanssa.


Lopputulos oli kyllä minusta hyvä. Harmaat hihan suut puhdistuivat melkein kokonaan ja tervetahrat pinenenivät, vaikka luulin niiden olevan täysin mahdottomia. Kiva testi, vaikka sinänsä tällä takilla ei ole mitään väliä. se voi olla tahrainen, eikä se vaikuta käyttöön. Enkä muutenkaan laittaisi takkia ihmisten ilmoille. Se on kaksi numeroa liian isokin minulle :D

Ostaisinko Vanishia jatkossa? Kenties, jos johonkin tärkeään vaatteeseen tulisi tahroja. En kyllä tiedä onko minulla tärkeitä vaatteita. Mutta mieluummin yrittäisin poistaa jostain arvovaatteesta tahrat kuin heittäisin pois. 

Pidin tuotteissa siitä, että ne eivät tuoksu, niissä on allergia- ja joutsenmerkki. Joutsenmerkki kertoo ympäristöystävällisyydestä. Tuote voikin olla sitä, mutta jäin miettimään sitä miksi ympäristömerkki on annettu tuotteeseen, joka on muovipurkissa ja joka purkissa on muovinen mittalusikka. Eikö näitä voisi pakata vaikka pahviin? Ymmärrän toki, että tuo pyöreä pinkki purkki on osa brändiä, mutta en silti tajua ympäristön kannalta. Siski nämä tuotteet kenties jäävät jatkossakin minulta hyllyyn.

Minulla on muuten vielä muutama näyte, joten tosi elämän tutut huomio. Jos haluatte kokeilla Vanishia, voin tuoda näytepussukan ja kertoa tuotteesta :)

(Jos joku miettii, että mikä ihmeen Buzzador, niin se on sivusto, johon rekisteröitymällä voi saada erilaisia tuotteita testattavaksi, joko ilmaiseksi tai alennettuun hintaa. Lähetyksen mukana saattaa olla myös näytteitä jaettavaksi kavereille. Tähän tietysti liittyy se, että saaduista tuotteista on kerrottava kavereille joko naamatusten tai netissä. Sivusto ei lähetä mitään tuotteita kenellekään ihan yllättäin vaan saan aina ennakkoon ehdotuksia kampanjoista ja voin itse päättää haenko kampanjaan mukaan tai en. Nyt syksyllä minulla olisi ollut mahdollisuus testata kirkasvalolamppua, mutta se ei olisi ilmainen vaan huomattavasti alennettuun hintaan. Valitettavasti kampanja sattui sellaiseen saumaan, ettei tilillä ollut kuin parikymppiä. En luonnollisestikaan käyttänyt niitä lamppuun vaan ruokaostoksiin. En haluaisi myöskään hakea kampanjaan, jonka tuote sotisi jotenkin totaalisesti arvojani vastaan.)

(Niin ja jos joku nyt tämän postauksen perusteella luuli, että olemme taloudellisesti ihan järkyttävän tiukoilla niin ei kannata huolestua. Tilanne on ohi jo ja ihan normaalin joulun saamme aikaan. Lahjoineen, ruokineen , kaikkineen. )

maanantai 8. joulukuuta 2014

Joulukuun kahdeksas

Tää mun joulukalenteripostaaminen ei nyt oikein ota onnistuakseen. Mä oon kipee. Lapset oli viime viikon silmätulehduksessa ja kauheassa räkätaudissa. Oli joillakin vähän kuumettakin. Itse olen vetelehtinyt hyvin aikaansaamattomana tässä kotosalla vaan. Eilinen ilta menikin sitten 38 asteen kuumeessa peiton alla pötkötellen. Tänään ei ole ollut kuumetta, mutta kurkku on tosi kipeä. Toivon, ettei silmävaiva iske minuun. Onneksi on silmälääkkeitä jäljellä. Lääkäri arvioikin ensimmäistä silmäpotilasta käyytäessäni, että tauti on tarttuvaa ja useampi saattaa samoja tippoja ja voidetta tarvita, joten niitä pitää laittaa siten, ettei koske purkilla potilaaseen. Viikon olisi vielä käyttökelpoista se aine, mutta eiköhän se tauti siihen mennessä ole tullut minuunkin, jos on tullakseen. Jääkappissa sille saisi jatkoaikaa hiukan. Lääkkeelle nimittäin. 

Tämän päivän kierrätysvinkki on pieni ja yksinkertainen.


Viime joulun alla käytin töissä tällaista korvista, joka on tehty puisesta kuusen koristeesta. Korvis on aika iso, mutta onneksi kevyt. Paria tälle ei ole, mutta voisihan toiseen korvaan tehdä tänä vuonna toisenlaisesta koristeesta parin. Tästä  koristeesta oli irronnut lanka ja paikalla oli pienen pieni reikä, johon ruuvasin pienen pienen metallikoukun, jonka olen säästänyt ties mistä ja siihen laitoin korviskoukun. Minulla on sellaisia purkkeja jemmassa, joihin olen tallettanut erilaisia nappeja ja nippeleitä rikkoutuneista jutuista. Osa saattaa olla myös löytöroinaa. Olen se tyyppi, joka poimii löytämänsä napit ja ruuvit mukaan lattiolta, kaduilta, uimarannoilta jne. :D

Siivousurakka edistyi tänään taas vähän. Siivosin eilisenkin luukun kohteen, kun eilen en jaksanut. Tänään olisi tullut luukusta tosi iso urakka, joten huijasin vähän. Arvoin silmät kiinni yhden luukun, josta vaihdoin lappuja. Harmi vaan, että nyt tiedän ison urakan odottavan 18. päivä. Pitäisi ehkä pyytää jotakuta muuta perheenjäsentä sekoittamaan lappuset. 

Ihanaa joulun odotusta :)


lauantai 6. joulukuuta 2014

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Nyt ei kyllä irtoo mitään tekstiä tänään. Hyvää itsenäisyyspäivän loppua kuitenkin :)

perjantai 5. joulukuuta 2014

Luukku 5. Väriliituhuulikiilto

FB:ssä törmäsin linkkiin, jossa oli ohje kuinka tehdä lasten myrkyttömästä vahaliidusta ja kookosöljystä huulipuna. Viime viikolla olin lähdössä ekaa kertaa 10 vuoteen pikkujouluihin ja tajusin, ettei minulla oikein ole mitään meikkejä. Huulipunaa olisin hiukan kaivannut ja siksi varmaankin nyt tartuin tähän vinkkiin. Elen illalla ihan muistinvaraisesti sekoittelin öljyä ja liitua keskenään. Sellainen moka tässä kävi, että mulla on nuo suhteet ihan päin prinkkalaa ja tästä tuli kyllä huulikiilto, eikä huulipuna. Lapset vähän hitaasti katsoivat kun kolusin kynälaatikoita ja aloin liitua sulattamaan hellalla. Olivat taas vähän sitä mieltä, että näistä äitin puuhista ei kannata koulussa paljon puhella :D

Tämä liitu on tarkoitettu pienille lapsille ja oletettavasti se on turvallinen. Mutta ihan täysin vakuuttunut en ole tämän "huulipunan" turvallisuudesta. Kokeile ihan omalla vastuulla. Mutta ei ne kaikki kaupan huulipunatkaan ihan täysin myrkyttömiä ole, tuskin tämä sen pahempaa terveydelle tai luonnolle on. Oikeastaan huulipuna on ihan turhaa samoin kuin muutkin meikit, mutta joskus sitä nainen kaipaa hiukan koristusta. Eikö?


Liidun pätkä ja kookosrasvaa.


Sulatin ainekset pienessä lasissa vesihauteessa pannulla.


Kaadoin huulikiillon pullonkorkkeihin. Muita sopivan pieniä astioita en löytänyt. 

Musta tää on tosi pöhkö kierrätystä, mutta tulipahan kokeiltua :D

torstai 4. joulukuuta 2014

Luukku 4. Voiko lelu olla enää yksinkertaisempi?




Nappihyrrä. Muistan, että aina aika ajoin tällainen nappihyrrä oli kova juttu. Lelu oli kova juttu luultavasti jo vanhempieni lapsuudessa, koska äiti tämän on alunperin minulle opettanut. Tarvikkeet ovat iso nappi ja kalastajalanka. Vajaa kolmevuotiaalla tämä menee vielä ihan yli hilseen, mutta pojat tästä kovasti innostuivat. Kolmasluokkalainen lähes hypnoosissa pyöritteli pitkiä aikoja. Eskarilaisella meni vähän kauemmin, että hoksasi kuinka nappi lähtee pyörimään. 

Ja tässä tyylinäyte:


keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Luukku 3. Kierrätyskynttilät


Olen pariinkin kertaan kirjoittanut täällä kierrätyskynttilöistä. 

Jos ei halua kynttilän pätkistä tehdä systykeruusuja, niin ne voi valaa uusiksi kynttilöiksi. Tällainen kahvikuppiohje näytti olleen uusimmassa s-ketjun asiakaslehdessäkin. Siinä taisi olla kupit öljytty, että sai kynttilät sitten kupista pois. Minä en tehnyt niin vaan tarkoitus on polttaa kynttilä tuossa kupissa. Ilmaisia parittomia kahvikuppeja löytyy usein kierrätyskeskuksista, joskus kirppareiltakin. 

Tässä linkki vanhaan kynttilän teko-ohjeeseeni.

Siivouskalenterista löytyi tänään keittiön tasot. Niiden tyhjennyt ja pyyhkiminen. Samalla tuli siivottua lääkekaappi.

Tänään on kehtuuttanut ihan hirveästi. Meillä on yksi kuumeinen silmätulehduspotilas ja pari kuumeetonta räkänokkaa. Toivottavasti tämä ma vetämättömyys ei ole ensi oire taudista. Sitä en nyt kyllä kaipaisi.

tiistai 2. joulukuuta 2014

Kierrätysjoulukalenteri 1. & 2.

Olen joskus ennenkin pitänyt joulukalenteria blogissa ja kuvakalenteria omassa fb-profiilissani. Nyt ajattelin elämäntapakierrättäjänä julkaista joka päivä jonkun pienen jouluun liittyvän kierrätysvinkin. Sellaisen, jota itse toteutan joulussani. En ole järin pitkäjänteinen tahi suunnitelmallinen tyyppi, joten pyydän jo etukäteen anteeksi, jos joku päivä intoni kalenterin päivitykseen yllättäen lopahtaa :D 

Vinkki nro 1.
Vuonna 2011 (miten mä oon jo niin kauan tätä blogia pitänyt?) olen kertonut tehneeni siivousjoulukalenterin ja tänä vuonna otin systeemin taas käyttööni. Muuten en näköjään saa itseäni oikein motivoitua siivouspuuhaan. Minua oikeasti välillä niin harmittaa se, että kotini on aikalailla retuperällä. Tänään kävin kylässä eräässä todella kauniissa kodissa ja kyllä taas pisti miettimään....  Kaksi kohdetta hoidettu siis jo. Naulakot on tyhjennetty ja pyyhitty pölyistä. Turhat kamat poistettu, likaiset pyykkikorissa ja tarpeelliset ojennettu oikeille paikoille. Yhden lipaston tasolta tyhjennetty kasa lasten piirustuksia ja outoa irtoroinaa ja pölyt pyyhitty siitäkin. Ajatuksissa siintää siisti koti... Siivouksessa löytyneet roskat ja turhat tavarat kierrätetään asianmukaisesti: kirppikselle, keräyslaatikkoon, sytykkeeksi, matonkuteeksi jne.

Vinkki nro 2.

Viime viikolla olin kyläseuran askarteluillassa ja siellä tehtiin sytykeruusuja. Materiaalina kananmunakennot ja kynttilän pätkät. Monille varmasti ihan tuttu juttu, mutta ohjeet löytyvät esim. täältä. Minulla oli meidän eskarilainen mukana ja poika oli hyvin ahkera kokoamaan ruusuja kennoista. Eli ruusujen teko lasten kanssa onnistuu hyvin. Mutta aikuisen on parempi olla se, joka dippaa ruusut steariiniin.



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...