Ihan mahtava kirja

Tämän kirjan löysin alunperin kirjastosta. Nimi on siis Erinomaista! Kotitekoista! ja sen on julkaissut Valitut Palat. Olen huomannut, että joskus ihmiset vähän hymähtelevät valittujen paljoen kirjoille, mutta tämä kirja ainakin on minusta ihan loistava. Kirjassa on monenlaisia reseptejä ruuan laittoon, säilöntään, itse tehtyyn kosmetiikkaan, puhdistukseen, pienten terveysvaivojen hoitoon yms. En välttämättä usein osta uusia kirjoja, ainakaan romaaneja kun niitä saa lainattua kirjastosta. Erilaisia tee-se-itse-kirjoja minulla on jo jonkinlainen kokoelma. Niistä ehkä puolet on ostettu käytettyinä. Tämän kirjan tiesin heti haluavani. Se löytyy täältä, jos joku muukin kirjan haluaa. Pidin hintaa omalle budjetille juuri nyt vähän isona, joten päätin ihan varmuuden vuoksi katsoa huutiksesta ja arvatkaa mitä! Löysin sen sieltä ja kirjalle tuli hintaa reilusti alle puolet tuostä nettikaupan hinnasta. Se oli koko elämäni toinen huuto. En oikein osaa siellä asioida, mutta nyt kannatti. Aika pienestä voi ihminen tulla iloiseksi, yhdestä kirjasta :)

Kasvihuone hommia

Mummo oli tänään viihdyttämässä lapsukaisia ja minä laittelin taimia kasvihuoneeseen. Sääennusteen mukaan ensi yönäkin pitäisi olla +6 astetta, joten siihen luottaen laitoin jo tomaatit huoneeseen. Nyt vaan kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että ei ainakaan halla näitä veisi. Onneksi mieheni on sääfriikki, joka seuraa säätiedotukset ja pitää viidettä vuotta sääpäiväkirjaa. Jos vielä tulee tosi kylmä, olen valmis viemään vaikka sähköpatterin näille, vaikkei siinä energiataloudellisesti kyllä mitään järkeä ole. Meidän kasvihuone on mielestäni tosi hyvä. Se on edellisetn asukkaiden peruja. Se on rinteeseen rakennettu niin, että takaseina ja osa sivuseinistä on muurattuja. Viime keväänä mieheni uusi puuosat ja laitoimme uudet muovit ja valokatteen katoksi. Ennen katossakin oli muovi. Tässä kuvassa näkyy puolet huoneesta. Siinä on muurattu väliseinä ja toisella puolella näyttää lähestulkoon samalta. Paprikat istutin ruukkuuihin sillä ajatuksella, että niitä voi siirrellä ja jos satoa tulee, mutta se ei ehdi kypsyä voin siirtää ruukut syksyllä vielä sisälle kasvamaan.

Kasvihuoneeseen kylvin salaattia. Olen jo pari viikkoa aikonut tehdä niin, mutta en ole saanut aikaiseksi.

Kasvimaalle kylvin palsternakkaa.

Kun mummo, vauva ja minä olimme kasvihuoneella pojat huusivat kovasti yläpihalla, että pitää mennä katsomaan. Olivat tehneet museon ja meidän piti mennä käymään näyttelyssä. Siellä oli esillä vanhoja tavaroita sekä harvinaisia kultakiviä.

Pihapesto ja kalasaalis

Monta vuotta sitten Kodin Pellervo-lehdessä oli juttu villivihanneksista ja pihapeston ohje. Olen tehnyt keväisin pihapestoa tarvikkeista, joita nyt sattuu olemaan.

Tänään sattui olemaan:

voikukkaa

vuohenputkea

saksankirvelia

ruohosipulia

lipsikkaa

basilikaa

vihanneskrassia

valkosipulia 3 kynttä

pippuria

suolaa

oliiviöljyä vajaa desi

vähän vettä

kourallinen manteleita

pala mustaleima emmentalia

Kaikki sauvasekoittimella sekaisin ja lisäksi täysjyväspagettia.

Olipa vahva maku!

Ja salaatin seassa pihalta viinisuolaheinää ja nuoria voikukan lehtiä. 

Päivällisen jälkeen olin niin väsynyt, että meinasin torkkua jo pöydässä. Mutta väsymys hävisi taivaan tuuliin kun ruokailun jälkeen pojat ja isä kävivät katsomassa katiskan. Siellä oli ihan hirmuinen määrä pieniä ahvenia ja yksi hauki. Kolmisen tuntia siivosin niitä pihalla. Lopulta minun oli pakko lopettaa, kun sormet eivät taipuneet enää. Olivat niin jäässä, kun uittelin niitä kaloja siivotessa kaivokylmässä vedessä. Parikymmentä pienintä kalaa piti laittaa kompostiin. (Meidän kissat on niin nirsoja, etteivät syö kalaa)

En vaan jaksanut enää. Kylmä alkoi hiipiä jo muaallekin kehoon.  

Lopuksi mittasin, että saaliiksi jäi noin kilo siivottuja ahvenia ja puolikiloa haukea. Osan pakastin.

Ei tarvitse miettiä, että mitähän sitä huomenna söisi.

Ja huomenna otan kyllä päiväunet. Alkaa muuten pää hajota kun väsyttää.

Vähän päivässä, paljon viikossa

En saa paljoakaan valmiiksi, mitä aion. Aamupäivä menee yleensä raivatessa, pyykkiä pestessä, laittaessa ruokaa ja tiskejä. Ja silti koti näyttää siltä kuin en olisi tehnyt yhtään mitään.

Mutta niin kai useimmissa perheissä.

Yleensä aina kesken työn, olipa se mitä tahansa joku aina haluaa jotain. Kaikki on vähän kesken ja levällään. Mutta onneksi se ei ahdista. Ainakaan koko aikaa. Ihan vaan joskus välillä palaa pinna.

Mutta tämä kevät on kyllä ihana. On tosi mukava olla lasten kanssa pihalla. Ja mieskin on nyt lomalla, joten voimme kaikki puuhailla yhdessä ulkohommia. Tosin vauva ei halua olla pihalla. Hän ei viihdy vaunuissa, nukkuisi mieluummin sisällä. Vaunuissa vaan jos joku niitä työntää eteenpäin. Sitterikään ei oikein miellytä ulkona. Kyllä neiti on vaunuissa pihalla miedän kanssa. Minulla on joku projekti kesken tontin joka kulmalla ja kun vauva alkaa kitistä, työnnän vaunuja aina niin kauan, että taas nukahtaa ja jatkan sitä hommaa mikä siihen lähelle sattuu :D Homma toimii!

Omasta pihasta löytyi jo korvasieniä. Ovat ihme kyllä sailyneet ehjänä eivätkä ole talloutuneet pienten jalkojen alle. Pojille on varoiteltu, ettei niihin saa koskea.

Tekisi niin kovasti mieli tehdä kastiketta, mutta netistä hakemani tiedon ja neuvolan ohjeiden mukaan, en taida sitten kuitenkaan tehdä. Imettäjille tai odottajille ei oikein suositella korvasieniä. Mutta eiköhän noille syöjiä löydy kuitenkin :)

Kasvihuoneessa on kaalintaimet alulla. Niissä on vielä muovi päällä varmuuden vuoksi, etteivät palellu. Taimia tulee ihan liikaa, mutta eiköhän nille ole ottajia.

Eilen keräilin salaatin joukkoon viinisuolaheinää, ruohosipulia, vuohenputkea, saksan kirveliä, poimulehteä ja lipstikkaa. Osan yrteistä käytin maustevoin tekemiseen. 

Tänään istutin valkosipulia.

Käänsimme kasvimaan miehen kanssa akkauatralla ja se on ihan loistava kapistus. Ihan turhaan ollaan hikoiltu lapion kanssa aiemmin. Ja onneksi ei tultu ostaneeksi jyrsintä! Olisi vaan hukattu rahaa ja saatu juolavehnä leviämään. Meillä on niin pehmeä ja multava maa, että tämä onnistuu näin vallan mainiosti. Ja varsinkin kun maata on syksyllä muokattu jonkun verran. Nyt vaan maan lämpenemistä odotellaan, että pääsee kylvöpuuhiin. Ei pidä hätäillä. Jos aloittaa liian aikaisin, voi tulla tehneeksi turhaa työtä.

Lemmikkejä

Tiput ovat vielä sisätiloissa, mutta nämä muut kaverit nautiskelivat tänään lämmöstä ja auringosta.

Valkoisen viinimarjan taivukas

Olin ajatellut jo pitempään valkoherukan taimen hankkimista. Viime syksynä kuitenkin huomasin, että pihan reunalla, ihan yhdessä pihlajassa kiinni kasvaa viinimarjan oksa, jossa on valkoisia marjoja. Laitoin ruukkuun multaa ja taivutin oksan ruukkuun ja kivi painoksi. Nyt taivukkaassa on juuret ja silmut.

En tiedä olisiko taivukkaan pitänyt vielä antaa kasvaa ruukussa ja mikä olisi ollut oikea aika irrottaa se emokasvista tai istuttaa sitä. Me nyt innoissamme hätäilimme uuden taimen kanssa ja istutimme sen muiden viinimarjapensaiden seuraan. Katsotaa jääkö se eloon. Toivotaan.

En ole aiemmin näitä taivukkaita mistään ottanut, mutta opetellaan nyt tämäkin asia :) Vaikka sitten kantapään kautta...

Edit. 20.5.2012

Taimi on edelleen hengissä ja kohta täydessä lehdessä. Taivukas näyttää näillä näkymin jäävän eloon :)

Taimia, taimia

Viime viikolla laitoin kurkut ja kurpitsat itämään ja nyt ne näyttävät jo tosi hyvältä. Tämä kuva on eiliseltä ja tänään ovat jo selkeästi isompia. Pitkiä kasvihuone kurkkuja en ole koskaan kasvattanut, ainoastaa lyhyitä avomaankurkkuja. Syömme niitä sysksyisin leivän päällä ja salaatissa ihan niin kuin tavallista kurkkua, joten en ole keksinyt miksi edes kasvattaisin niitä pitkiä. Saan senkin tilan kasvihuoneessa jollekin muulle. Kurpitsoita on monenlaisia isoja ja pieniä ja tietysti kesäkurpitsoita. Koristekurpitsan simenet taisivat olla liian vanhoja, koska eivät ainakaan vielä ole itäneet.

Hauska kurpitsa sattumus viime kesältä: Tuolla yhdessä tikussa lukee baby. Kasvatin samaisia baby gem minikurpitsoita myös viime vuonna, mutta unohdin loppukesällä, että minulla oli sellaisia. Loppukesästä maalla kasvoi kyllä aika monta vähän tennispalloa suurempaa kaunista pientä kurpitsaa, mutta luulin että ne olivat sellaisia keskenkasvuisia green hubbardeja. Ja sika sai syödäkseen kaikki herkulliset baby gemit :D Tykkäsi niistä ihan älyttömästi!

Tässä ovat viidakkokurkkuni, jotka ovat sellainen kokeilu. Joka vuosi aina joku uutuus. Ja taustalla näkyy hämärästi toinen kokeilu, jonka tiedän jo nyt epäonnistuvan; munakoiso. Sain munakoison siemenet serkulta tuliaisksi puutarhamessuilta, mutta sain laitettua ne itämään liian myöhään, joten ne tuskin ehtivät kasvaa tarpeeksi isoiksi. Näistä on kuva siksi, että ne meinasivat kuolla toissa yönä. Olin unohtanut ne "kylmään eteiseen" yöksi muutaman muun taimen kanssa. Kuin ihmeen kaupalla ne kuitenkin virkosivat kun nostin ne sisälle auringon paisteiselle ikkunalle.