Sienisysteemit kaipailee rahoitusta

Olen nyt niin kovin innostunut sieniasioista, että jaampa teille tiedon, että Helsieni etsii joukkorahoitusta. Lisää tietoä löytyy täältä. Joukko rahoitus on minulle aika vieras juttu, mutta siitäkin lisää tuosta samasta linkistä, joka vie Joukon Voiman sivuille. En siis itse henkilökohtaisesti tunne näitä Helsienen ihmisiä, enkä ole tehnyt mitään mainostusdiiliä, kunhan vain innostuin. Vinkkinä kaikille sienifirmoille, mainostan sieniä erityisen mieluusti.

"Mitähän mä oon taas tilannut?"

Viime viikolla tuli postin ilmoitus kirjeestä joka ei ollut mahtunut laatikkoon. En yhtään muistanut tilanneeni mitään. Joskus on käynyt niinkin, etten muista pakettia hakiessa, mitä siellä voisi olla. Lähinnä jotain keväthuumassa tilattuja siemeniä niistä on löytynyt. Mutta tällä kertaa en ollut tilannut vaan voittanut! Olin kevätmessuilla osallistunut kotiseutuni palvelukyselyyn ja arvontaan. Olin voittanut Heikkilän yrttitilan kasvismausteen. Olen jo useamman viikon syönyt melkein päivittäin kurpitsa-kantarellipaistosta, jossa on vaihtelevasti muita kasviksia ja tämäkin mauste toimii siinä hyvin.

Uusi logo

Olin eilen pojan kanssa Helsingissä Tubeconissa ja siellä putkahti ajatus siitä, että minulla pitäisi olla oma logo näillä kanavillani. Tai siis oikeastaan juuri tämä logo tuli mieleen. Siinä on iso M niinkuin mammukka. Se on myös vähän kuin anarkistimerkki. En ole anarkisti perinteisessä mielessä, mutta Arjen Anarkisti olen. Arkeni ei aina noudata ihan niitä kaikkein sovinnaisimpia kaavoja, eikä mikään ole ihan niin nökönuukaa ja säännönmukaista. Tutut saattavat löytää logosta myös viitteen live-persoonaani :) (Minusta ei ehkä olisi graafikoksi...)

p.s. Jos vain jaksan kerron myöhemmin retkestä pojan kanssa. Meillä oli oikein mukavaa.

Sienijuttua mun lemppari tv-sarjassa...

...joka ei valitettavasti näy Suomessa. Ja ikävä kyllä Nat geo tv appia ei voi edes ladata täällä. Sarjan kolmannen kauden uudet jaksot ovat juuri menossa  rapakon takana, mutta edellisiä kausia löytyy jo helposti yuotubesta. Mun lempparit on Tony ja Amelia ja heidän permakulttuuripiha ja off grid talo rinteessä. Ne on niin ihania kaikkine eläimineen, mehiläisineen ja kasveineen... mun idolit! Nyt kyllä romantisoin ihan liikaa :-D

Mutta tämä pätkä näkyy ja muita tällasia pieniä. (Ja facessa voi seurata sarjaa sivujen kautta, jos kiinnostaa.) Tässä videossa Amelia näyttää kunka tekee teetä silkkivyökäävästä. Käävästä lisää suomeksi täällä, Jaakko Halmetojan sivulla. Luulen nähneeni näitä, vaikkeivat kai kovin yleisiä Suomessa olekaan. Ainakin tiedän nyt pitää silmäni auki kantosienien ja -kääpien kanssa.

Tänään söin ihan tuttuja ja tavallisia mustatorvisieniä, joita monen vuoden tauon jälkeen on putkahtanut niiden vakkaripaikkaan.

Mustatorvisienomuhennos

Torvisieniä muutama desi.

Kesäkurpitsaa kymmenen sentin pätkä pilkottuna.

Pieni sipuli.

Paistetaan pannulla voissa ja oliiviöljyssä.

Loraus kermaa ja neljä lusikallista kylmää aamukahvia.

Suolaa ja mustapippuria.

Lisänä perunaa, viiriäisen munia, salaattia ja tomaattia.

Melkein kaikki takapihalta.

Vielä ehtii Hilduriin

Juvan keskustassa, aivan 14-tien reunalla, on viehättävä keltainen puutalo nimeltä Hilduri. Siellä on tänä kesänä ollut näyttely Pitsiä ja pellavaa. Näyttelyyn kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Itselleni oli yllätys, että pitsiä voi tehdä todella monin eri tavoin. Pellava on myös kiinnostavaa. Mummoni ja äitini ovat sitä kasvattaneet ja valmistaneet ihan pyyhkeiksi, lakanoiksi ja liinoiksi asti. 

Näyttelyn lisäksi Hildurin vintillä on kirppis, jossa hinnat ovat mielestäni varsin kohtuulliset ja tarjonta monipuolista. 

Talon alakerrassa on kahvio, jota on pyöritetty paikallisten järjestöjen toimesta. Joka viikon tuotto menee aina johonkin hyvään tarkoitukseen. Kahviossa on myös taidokkaita käsitöitä myynnissä. 

Vielä tällä ja ensi viikolla ehdit käydä. Paikka on auki ma-pe klo 10-16 ja la klo 10-14.

Kasvimaavideo. Taas.

Tein kasvimaasta videon. Tein siihen hienoja efektejäkin, mutta sitten se olikin liian pitkä julkaistavaksi vivavideona ilmaiseksi. Joten tämä on nyt ihan leikkaamaton. Mua hävettä sekasotku ja rikkaruohot. Huomaako, että olen puuhaillut kaikkea muuta kasvimaan kustannuksella? Minä huomaan.

Kirja-arvio: Luonnon suuri ruoka-aitta

"Kuka voisi vastustaa erämaan kutsua? Kun sitoo vaelluskengät jalkaan ja lähtee maastoon patikoimaan, metsälle tai kalastamaan, eväsreppu täydentyy matkan varrella. Vastapyydetty kala paistuu nuotiolla, marjoista saa lisäenergiaa ja sieniä on ahmittavaksi asti, kun nälkä ilmoittaa itsestään raittiissa ulkoilmassa.

Luonnon suuri ruoka-aitta -kirjassa Börje Salming esittelee parhaita luonnonantimista valmistettavia ruokalajeja, joissa hyödynnetään riistaa, kalaa ja paljon sieniä, juureksia ja marjoja. Puhtaista raaka-aineista valmistetut alkupalat, pääruoat, leivonnaiset, mehut ja hillot tehdään ja tarjoillaan reippaalla pohjoisen otteella. Tunnelman takaavat Bruno Ehrsin ainutlaatuiset valokuvat Lapin maisemista.
Pitkän jääkiekkouran tehnyt Börje Salming on aito ulkoilmaihminen. Luonnosta hän hakee voimaa, siellä hän nollaa ajatuksensa ja lataa akkujaan. Salming rakastaa karua, villiä ja koskematota luontoa, eikä hän tiedä avotunturia parempaa luksusravintolaa. ”Oli hienoa tulla valituksi ensimmäisenä ruotsalaisena NHL:n Hockey Hall of Fameen. Silti olen kokenut osan kaikkein parhaista elämyksistäni ylhäällä tunturissa”, kertoo Salming."

Sain arvosteltavaksi Börje Salmingin kirjan Luonnon suuri ruoka-aitta, Eränkävijän parhaat reseptit. Odotin nimen perusteella innostuvani kirjasta, mutta koska emme syö juurikaan riistaa, niin tämä kirja ei ollut ihan meidän keittiön tuleva hitti. Lopussa oli myös marjaruokien ohjeita, mutta minusta mennään kyllä aika rimaa hipoen, jos resepteissä on mm. mustikkasoppa, vispipuuro ja puolukkasurvos.Puolukkachutneyta kyllä voisin chutneyn ystävänä kokeilla.

Kirjassa on paljon hienoja maisema kuvia ja se toimii myös hyvin fiilistelykirjana. Kirjan kuvia katsellessa voi pieni retkeilyinnostus nostaa päätään.

Lievästä pettymyksestä huolimatta kokeilin jo yhtä ohjetta. Mesiangervomehua villiyrttien ystävänä oli pakko testata. Mehu tehdään käsittääkseni samoin kuin esim. horsmankkajuoma. Samoin teimme yrttikurssilla juomaa pihjalanlehdistä. Sokeria ohjeeseen tulee kyllä ihan älyttömästi. Ohjeesta poiketen minun juomassani ei ole kanelin makua, koska kanelitankoja ei ollut, enkä sitten uistanut niitä ostaakaan. Vaikka aikomus oli. Ihan hyvän makuista. Minusta maku muistuttaa paljon Sprite- limua. Jos meillä olisi vielä hiilihapotuskone, laittaisin vähän kuplia. Mehu on tiivistettä ja tulee laimentaa. Laitoin mehut pakkaseen ja ajattelin sitten flunssakaudella nautiskella. Mesiangervollahan on kipua lievittäviä ominaisuuksia. Asperiiniallergisten ei pidä tätä mehua naukkailla, koska mesiangervossa on salisyylihappoa. Eikä tätä juomaa kannata jokapäiväiseen käyttöön ottaa myöskään. En tiedä tuleeko tätä tehtyä tulevina kesinä, mutta tulipahan kokeiltua. Miehen mielestä maku oli ihan hirveän paha. Itse tykkäsin. Mutta runsas sitruunahappo hiukan kutittaa kurkkua.