maanantai 25. heinäkuuta 2016

Kasvimaavideo. Taas.

Tein kasvimaasta videon. Tein siihen hienoja efektejäkin, mutta sitten se olikin liian pitkä julkaistavaksi vivavideona ilmaiseksi. Joten tämä on nyt ihan leikkaamaton. Mua hävettä sekasotku ja rikkaruohot. Huomaako, että olen puuhaillut kaikkea muuta kasvimaan kustannuksella? Minä huomaan.


Kirja-arvio: Luonnon suuri ruoka-aitta

"Kuka voisi vastustaa erämaan kutsua? Kun sitoo vaelluskengät jalkaan ja lähtee maastoon patikoimaan, metsälle tai kalastamaan, eväsreppu täydentyy matkan varrella. Vastapyydetty kala paistuu nuotiolla, marjoista saa lisäenergiaa ja sieniä on ahmittavaksi asti, kun nälkä ilmoittaa itsestään raittiissa ulkoilmassa.
Luonnon suuri ruoka-aitta -kirjassa Börje Salming esittelee parhaita luonnonantimista valmistettavia ruokalajeja, joissa hyödynnetään riistaa, kalaa ja paljon sieniä, juureksia ja marjoja. Puhtaista raaka-aineista valmistetut alkupalat, pääruoat, leivonnaiset, mehut ja hillot tehdään ja tarjoillaan reippaalla pohjoisen otteella. Tunnelman takaavat Bruno Ehrsin ainutlaatuiset valokuvat Lapin maisemista.
Pitkän jääkiekkouran tehnyt Börje Salming on aito ulkoilmaihminen. Luonnosta hän hakee voimaa, siellä hän nollaa ajatuksensa ja lataa akkujaan. Salming rakastaa karua, villiä ja koskematota luontoa, eikä hän tiedä avotunturia parempaa luksusravintolaa. ”Oli hienoa tulla valituksi ensimmäisenä ruotsalaisena NHL:n Hockey Hall of Fameen. Silti olen kokenut osan kaikkein parhaista elämyksistäni ylhäällä tunturissa”, kertoo Salming."





Sain arvosteltavaksi Börje Salmingin kirjan Luonnon suuri ruoka-aitta, Eränkävijän parhaat reseptit. Odotin nimen perusteella innostuvani kirjasta, mutta koska emme syö juurikaan riistaa, niin tämä kirja ei ollut ihan meidän keittiön tuleva hitti. Lopussa oli myös marjaruokien ohjeita, mutta minusta mennään kyllä aika rimaa hipoen, jos resepteissä on mm. mustikkasoppa, vispipuuro ja puolukkasurvos.Puolukkachutneyta kyllä voisin chutneyn ystävänä kokeilla.

Kirjassa on paljon hienoja maisema kuvia ja se toimii myös hyvin fiilistelykirjana. Kirjan kuvia katsellessa voi pieni retkeilyinnostus nostaa päätään.

Lievästä pettymyksestä huolimatta kokeilin jo yhtä ohjetta. Mesiangervomehua villiyrttien ystävänä oli pakko testata. Mehu tehdään käsittääkseni samoin kuin esim. horsmankkajuoma. Samoin teimme yrttikurssilla juomaa pihjalanlehdistä. Sokeria ohjeeseen tulee kyllä ihan älyttömästi. Ohjeesta poiketen minun juomassani ei ole kanelin makua, koska kanelitankoja ei ollut, enkä sitten uistanut niitä ostaakaan. Vaikka aikomus oli. Ihan hyvän makuista. Minusta maku muistuttaa paljon Sprite- limua. Jos meillä olisi vielä hiilihapotuskone, laittaisin vähän kuplia. Mehu on tiivistettä ja tulee laimentaa. Laitoin mehut pakkaseen ja ajattelin sitten flunssakaudella nautiskella. Mesiangervollahan on kipua lievittäviä ominaisuuksia. Asperiiniallergisten ei pidä tätä mehua naukkailla, koska mesiangervossa on salisyylihappoa. Eikä tätä juomaa kannata jokapäiväiseen käyttöön ottaa myöskään. En tiedä tuleeko tätä tehtyä tulevina kesinä, mutta tulipahan kokeiltua. Miehen mielestä maku oli ihan hirveän paha. Itse tykkäsin. Mutta runsas sitruunahappo hiukan kutittaa kurkkua.


keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Rotkossa


Kävimme viime viikonloppuna Orinoron rotkossa Leppävirralla. Meillä on ollut jo useampana kesänä aikomus mennä käymään siellä, mutta emme ole saaneet aikaiseksi. Kuvissa paikka on näyttänyt tosi hienolta, mutta oikeasti se on vielä paljon hienompi. Kuvissa tai videoissa ei pysty kertomaan paikan vaikuttavuutta. Päivä jolloin kävimme oli hiukan sateinen, mutta emme oikestaan kastuneet. Sateinen päivä oli hieno valinta, koska paikka oli yhtä vesiputousta. Satumaisen lumoavaa!


Paikoin näimme lakkoja ja kämmeköitä.


Pitkospuut olivat hiukan liukkaat, mutta tekipähän retkestä jännittävämmän.


Lähde, joka oli nyt myös vesiputous.


Nuorimmaisella retkeilijällä kastui sukka. Kumisaapas jäi liejuun ja seuraavalla askeleella tietysti jalassa oli pelkkä sukka. Mutta nuotiolla se kuivui hyvin. Rotkon lähellä on hyvä nuotiopaikka, jossa on puut valmiina odottamassa laavulla. Vieraskirjakaapissa oli myös tulitikkuja. Mutta kaiken varalta suosittelen ottamaan mukaan tulitikut, sytykkeitä ja vessapaperia.

Lisää tietoa täältä.

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Sienistä

Olen innostunut sienistä. Olen aina poiminut niitä ja tykkään niitä syödä. Joskus vuosia sitten ostin herkkusienen kasvatuslaatikon ja tänä keväänä kasvatin sieniä kahvinporoissa. Sienten viljely olisi tosi mielenkiintoista ja perehtymisen arvoista.

Jokin aika sitten luin tällaisen blogitekstin ja siinä on minusta loistavati kerrottu, miksi sienet ovat tärkeitä! Hetkiä Hertalla on muutenkin tosi ihana permakulttuurista kertova puutarhablogi.

Sieni-innostuksesta ja mielenkiinnosta kävin tänään myös Juvan tryffelikeskuksen avoimissa ovissa. Niitä on joka perjantai touko-elokuussa klo 12-13. Kannattaa vierailla! Ensi keväänä kuulemma tulee myyntiin myös tammen taimia, joissa on tryffeliymppi. Kovasti houkuttelee ostamaan sellaisen tai pari. Ne vaativat hoitoa ja maan kunnostamista sopivaksi ph:ltaan. Hapan maa ei käy. Eli pihaan ne meillä pitäisi hankkia, ei metsään. Jännittävää, että tryffelit kasvaa myös Suomessa. Jopa villinä!

Pihaan ja metsään voisi ajatella jonkinlaisia sieniviljelmiä. Pitää perehtyä aiheeseen lisää.


PS. Eilen keräsimme ensimmäiset kantarellit. 

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Kotieläinpiha Wanha Kievari

Kävimme tänään ensivierailulla ystäväperheemme kotieläinpihalla. Paikka on ihanan kotoisa ja siellä nähtävät eläimet eivät ole niitä ihan joka päivä vastaan tulevia. Sisätiloissa ihmettelimme mm. kotiloita, erilaisia isoja eksoottisia hyönteisiä, käärmettä, marsuja, gerbiilejä, kaneja ja ihan kaikkia en taida edes muistaa. Ulkona tepasteli värikäs joukko kanoja ja valloittava vuohiperhe. Heillä on myös kirppari ja pihalla saa syödä oma eväitä ja grilliäkin voi käyttää, jos haluaa viettää kunnon piknikin. Kahvilatoimintaa paikassa ei ole, mutta ihan lähellä 14-tien varressa on kesäkahvila, josta saa alueella kuuluisia lörtsyjä.

Jos liikut Etelä-Savossa ja varsinkin Juva-Rantasalmi-Sulkava-Savonlinna välillä, kannattaa pistäytyä. Minusta kannattaa tukea paikallista pientä perheyrittäjyyttä, eikä aina vain suuria ketjuja.

Eläimiä pääsee katsomaan joka päivä 10-18 välisenä aikana. Pääsymaksu on 5 euroa / henkilö.
Pääsylippu on henkilökohtainen ja voimassa koko loppukesän. Alle 3 - vuotiaat ja henkilökohtaiset avustajat ilmaiseksi. Osoite: Tunnilantie 23, Rantasalmi.

Facebook-sivulle TÄSTÄ.



sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Viis virkaa ja kuus nälkää

Vai miten se vanha sanonta menikään?  Olen yllättäin eriskummallisessa tilanteessa, jossa minulla on neljä eri hommaa ja kolme eri työnantajaa. Olen tainnut joskus mainita, että minulla on puolikas päivätyö. Työ on minulle kutsumus ja olin ehkä jonkinlaisen downshiftaushuuman vaukutuspiirissä työn vastaanottaessani. Edellinen työni oli kokonainen, mutta naapurikunnassa ja työpäivät venyivät minulla sekä lapsilla matkoineen ja hoitopaikkalenkkeineen kymmentuntisiksi. Mutta todellisuudessa puolikas työ on myös puolikas palkka ja työkkärissä en ole. Pitkä tarina. Saatoin ehkä selittää siitä joskus. Yritän vältellä virastoja ja lomakkeita. Tai siis ne saavat minut hermostumaan. Enkä tajua sellaisia lainkaan.

Nyt olen kuitenkin viimeiset kaksi viikkoa ollut töissä täysillä tunneilla. Itseasiassa pari viikkoa ilman yhtään kokonaista vapaapäivää, vajaita päiviä on pari ollut. Ihan hullua tämäkin, eikä olisi mahdollista, jos mies ei olisi lomalla ja lasten kanssa kotona. Pitemmän päälle tämä kyllä ajaisi uupumukseen ja kalenterin hallinta olisi mahdotonta. Näkökulmaa työelämään tässä kyllä saa. On kuukausipalkkaa, tuntipalkkaa ja vuokratyötä. On työtä ihmisten kanssa ja työtä, jossa pitää saada tuotteita valmiiksi mahdollisimman hyvin, mutta nopeasti. On vajaita päiviä ja on ylitöitä. On töitä, jossa tarvitsee tehdä vain mitä käsketään ja parempi ettei sooloile. Ja toisessa työssä pitää itse melkein keksiä se mitä tehdään ja etsiä ne jotka tekevät sen mitä olin suunnitellut. Minusta on tullut sekatyöhenkilö. Siksi en ole jaksanut päivittää tänne mitään. Pihahommatkin on minun osaltani retuperällä. Miehen projektit tosin etenevät.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...