perjantai 31. elokuuta 2012

Toukkapipoja

Vakkariruokakaupassani oli tarjouksessa valikoimista poistuvia lankoja. Ostin muutaman kerän Novitan Veera lankaa. Se on akryylia. Periaatteessa mieluummin käytän luonnon materiaaleja, mutta nyt haksahdin noihin ihanan vauvamaisiin väreihin. Tie ...?...:n on kivetty hyvillä aikomuksilla. En tiedä mihin se tie minut lopulta vie, mutta huomaan usein tekeväni sitten kuitenkin periaatteitteni ja arvojeni vastaisia valintoja. Anyway, tein langoista kaksi vauvan pipoa ja kahdet peukalottomat lapaset. Toiset on omalle vauvalle ja toiset kummilapselle. Nimesin pipot toukkapipoiksi, koska niissä on tuntosarvet.

perjantai 24. elokuuta 2012

Tomaatteja


Ei mikään maailman paras kuva, mutta siis tomaatteja alkaa nyt kysyä joka päivälle. Äsken illan pihakierroksella keräsin nämä huomiseksi. Suippo on nimeltään Roma, sen yläpuolella Tigerella (raidat eivät erotu kovin selvästi), Red Pear, Black Cherry ja keskellä St. Pierre. Näitä on tulossa monta monta lisää. Pari häränsydänraakiletta on, mutta epäilen niiden kypsäksi ehtimistä. Pari muuta lajiketta epäonnistuivat myös tänä kesänä. Viime kesänä eniten kypsyi keltaisia Golden sunriseja, mutta nyt ei yhtä ainutta. Nuo päärynät eivät menestyneet viime kesänä lainkaan. Näköjään kannattaa laittaa muutamaa erilaista lajia, niin varmemmin saa edes jostakin satoa.

maanantai 20. elokuuta 2012

Pihlajanmarjoja

Meillä on monta pihapihlajaa, mutta vain yhdestä ylettyy keräämään marjoja. Tänä vuonna marjoja on paljon ja ne ovat parempia kuin moneen vuoteen. Usein tertuissa on huonoja marjoja enemmän kuin hyviä, nyt lähes kaikki marjat ovat käyttökelpoisia. Osa marjoista on alkanut jo varista maahan. Ihme kyllä linnut eivät ole vielä tehneet joukkoryntäystä pihlajiin. Ilmeiseti niille on jotain makoisampia marjoja tarjolla. Ehkä nämä olisivat voineet olla vielä hieman kypsempiä, mutta nyt kun kerran oli aikaa ja inspiratita keräsin.

Puhdistettuna marjoja oli 600g. Keitin niistä hilloa. Ihan tosi perushilloa ilman mausteita tai lisukkeita. Enkä edes siivilöinyt kuoria pois. Silloin tästä olisi tullut vähän hienompaa hyytelöä.
Tein näin:
Keitin marjoja noin klmessa desissä vettä niin kauan, että pehmenivät. Aikaa en katsonut, mutta ihan hyvän tovin saivat kiehua. Lisäsin joukkoon vähitellen sekoittaen 400g taloussokeria. Keitiin hiljalleen puolisen tuntia.

Kaksi tölkkiä kellariin ja vajaa tölkki heti käytettäväksi jääkaappiin. Söin aamupalaksi paahtoleivän päällä. Paahdettu leipä, voita ja hilloa. Oli hyvää ja kirpeää.
Olen tehnyt tätä aiemminkin ja käyttänyt samoin kuin käyttäisin puolukkahilloa tai -sosetta.

Tein siis hillon eilen. Tänä aamuna keräsin vielä puolisen litraa marjoja, jotka pakastin. Aion tehdä niistä chutney'a, kunhan ( tai jos) omat chilit kypsyvät. Monelta sivulta löysin aprikoosi-pihlajanmarjachutneyn ohjeen. Ehkä teen sitä. Katsotaan. Raparperichutneyt alkaa olla syöty joten pihlajanmarjaversiota tilalle.

lauantai 18. elokuuta 2012

Puutarhakuvia

Ensimmäinen kypsyvä black cherry- tomaatti. En ole aiemmin näitä kasvattanut. Aika hurjan värinen! Mausta en vielä osaa sanoa mitään. Nyt vasta alkavat tomaatit kypsyä, kun tuli pitkästä aikaa lämmintä. Näköjään kannatti laittaa monia eri lajikkeita, koska muutama näyttää tekevän satoa, vaikka on ollutkin huono vuosi tomaatille. Päärynän muotoisia  red pear- tomatteja on tulossa eniten.

Marjasavikka eli mansikkapinaatti on tykännyt kasvaa tänä kesänä. Minusta tämä on tosi kaunis kasvi. Maku ei ole häävi. "Marjan" voisi kuvitella makeaksi, mutta maistuu "vihreältä" ja on karvas pettymys mielikuvaan verrattuna. Olen laittanut salaattiin koristeeksi ja myös joihinkin lämpimiin ruokiin. Lämpimänä maku mietonee. Minusta tätä ei kuitenkaan kannata kovin pitkään kypsentää, menee ihan muussiksi ja maku häviää tyystin. En tiedä miten oikasti pitäisi käyttää. Koristeena kai lähinnä.

Maurinmalvan kukka. Minusta tämäkin on todella kaunis. Löysin kasvista tietoa Hyötykasviyhdistyksen sivuilta. Siellä sanotaan, että on yksivuotinen, mutta minulla ainakin tämä kylväytyy samoille paikoille itsekseen eli kun kerran kylvää, se voi jäädä paikalla seuraavaksikin vuodeksi. Teeksi olen käyttänyt joskus noita kukkia kuivattuna. Huomasin vasta nyt, että lehdistä voisi hauduttaa kasvovettä. Voisi ehkä kokeilla joskus.

Härkäpapu. Ehkä kymmenkunta kasvia on kasvanut. En oikein osaa käyttää mitenkään, mutta viherlannoituskasvina kasvatan ja kuivaan siemenet seuraavaa kevättä varten. Ylimääräiset siemenet ole syöttänyt jollekin kotieläimelle "rehuna".

Tulossa talvikurpitsoita.

Kesäkurpitsoita. Näitä on tänä kesänä tullut enemmän kuin minulla ikinä. Olen keittänyt osan pakkaseen soseena. Voin sitten antaa vauvalle ja laittaa sosekeittoihin. Vauva tykkää kovasti kesäkurpitsasoseesta.

Kesäkurpitsapenkissä kasvaa rikkaruohoina vehnää ja kauraa. Kurpitsat ovat kompostikasassa, jossa on kanien häkeistä tavaraa. Seassa on näköjään ollut syömättömiä jyviä, jotka eivät ole palaneet. Kohta pääsen puimaan viljasadon :D Kyllä nämäkin jyvät joku syö!

Ruusupapu on ihmeekseni kasvanut kylmästä kesästä huolimatta. Katsotaan ehtiikö tehdä yhtään papua.

Viime syksynä maahan jäänyt palsternakka on kasvanut reilun metrin korkuiseksi ja tekee huiman siemensadon. Kunhan siemenet kypsyvät, kerään ne talteen ensikevättä varten.

Vain yhdessä omenapuussa on paljon raakileita, mutta valitettavasti niihinkin on tainnut iskeä muumiotauti. Aiemmin sitä ei ole ollut meillä. Katsotaan kuinka sadon käy. Nämä on ihanaa myöhäistä lajiketta, joka säilyisivät kellarissa ainakin jouluun saakka, jopa kevättalvelle.

Mangoldi, punajuuri, porkkana, mustajuuri, palsternakka, tilli, salaatti. Tämä puoli kasvimaasta voi tosi hyvin. Avomaankurkku ja kaalit epäonnistuivat melko täysin. Muutama kurkku on syöty ja muutama on ehkä vielä tulossa. Kaaleja saattaa tulla pari. Pavut vasta kukkivat ja joitakin isompia alkuja on. En tiedä kerkeävätkö. Mutta onneksi on montaa lajia, joten jokin onnistuu aina. Perunaa saattaa tulla kohtuullisesti ja sipulit riittävät varmasti talveksi.

Kylvin yrttipenkkiin keväällä korianteria. Se tuoksuu ihan hirveän pahalta. Epäilen, että olen sille allerginen, koska sen tuoksu saa minut yökkimään.

Löysin jokin aika sitten pihaltamme uuden lajin, jota en ole juomannut aiemmin. Omenapuutarhassa kasvaa kelta-apilaa.

Pihapihlajissa on tosi paljon marjoja! Puut ovat tosi kauniita. Kunhan marjat kunnolla kypsyvät, ne menevät varmasti hujauksessa lintujen suihin.

tiistai 14. elokuuta 2012

Monta pientä suurta muutosta



Monta aika pientä uutta asiaa on tapahtunut ihan tässä lähiviikkoina ja -päivinä.

Minulla oli pari vuotta viiriäisiä. Viime syksynä laitoin ne pois. Tänä keväänä oli vähän mielessä hankkia uusia, mutta en löytönyt niitä tarpeeksi läheltä. Mietin jo hautomakoneen hommaamista ja viiriäistipujen hautomista, mutta totesin sen opettelun liian työlääksi tässä elämän vaiheessa. Nyt kuitenkin hankin viisi munivaa viiriäiskanaa. Viiriäisenmunat ovat keskimmäisen lapsen suurta herkkua ja hän oli todella innoissaan näistä linnuista. Käy monta kertaa päivässä katsomassa. Haluaisi silittää, mutta eipä ne oikein siitä tykkää ja karkaavat pian, jos poika on häkkiä itsekseen koko ajan aukomassa. Pitää vähän pikku apulaista toppuutella. Tuossa kuvassa yhdellä linnulla on vähän kaljuhko päälaki. Täytyy seurata sitä, ettei toiset vaan ole nokkineet sitä tai ala nokkia. Jos viiriäiset ottavat yhden silmätikukseen, ne nokkivat sen hengiltä. En nyt osaa sanoa, onko tuo kaljukohta toisten nokkima vai onko vain kuljetuksessa jotenkin ottanut osumaa laatikon kattoon räpistellessään. Seurataan tilannetta. Ei ehkä mitään vakavaa, koska kuva on eilisaamulta, eikä tilanne ole mitenkään pahentunut.



Nuo kantarellit on poimittu samalla reissulla kun vein esikoisen tuonne ison tien varteen odottamaan koulutaksia. Eli suuri muutos pojan elämässä, tänään alkoi 1. luokka. Ja nyt ei taksi enää hae pihasta, vaan täytyy kävellä puolisen kilometriä. Se on aika iso juttu pikkupojalle mennä yksin metsätietä, kun välillä pelottaa mennä yksin jopa oman kodin alakertaan. Olemme sopineet, että aluksi saatetaan ja mennään vastaan, että tottuu kulkemaan. Minuakin vähän pelottaa, kun näissä maisemissa liikkuu myös karhuja. Mutta ei kai sitä auta jäädä liikaa murehtimaan.

Vauvelilla myös iso muutos elämässä. Ensimmäisen hampaan pukkasi suuhun viikonloppuna.

Niin ja itsellä myös uusia tuulia. Sanoin itseni irti vakituisesta kokopäivätyöstä, joka sijaitsee naapurikunnassa. En tosin ole vauvan takia ollut siellä viime joulukuun jälkeen. Tulin valituksi toiseen työpaikkaan, joka on lähempänä. Tammikuussa aloitan puolikkaana työntekijänä. Olen sitten puoliksi töissä ja puoliksi kotona. Tässä vaiheessa kuulostaa hyvältä.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Sadepäivänä

Vettä satoi, tyttö nukkui, pojat oli mummolassa ja lääkäri käski minun lepuuttaa selkää, joten kuvailin vähän aikani kuluksi jotakin. Minulla on selkä vähän reistaillut. Tiedän syyt: keho ei ole ihan palaututunut raskaudesta, tytön nostelu ja kantelu (5kk vanha, painaa himpun verran yli 10 kg), tuo pihalla kyykkiminen ja liikunnan puute. Siis liikunhan minä, mutta alan pikkuhiljaa kai uskomaan, että se voisi ehkä olla muutakin kuin ns. hyötyliikuntaa. Sain fysioterapeutilta tukivyön lainaan. Tuntuu vähän auttavan. Mutta parasta tukivyössä on ehkä se, että se hävittää ja litistää raskauden jäljiltä roikkuvan vatsamakkaran :D en taida raaskia palauttaakaan sitä! Vitsi, vitsi... on se ihan hyvä selällekin.

Mutta tässä:

Viidakkokurkku. Tältä niiden kai kuuluu näyttää kypsänä. Pituus 2cm. Ihan hauskoja, mutta aika hyödyttömiä. On noita ihan monta tulossa, mutta en tiedä maksaako vaivaa. On kuitenkin kiva kokeilla uusia kasveja.

Tomaatit kasvoivat keväällä hyvin, mutta raakileita on minusta melko vähän ja ne vähät eivät meinaa sitten millään kypsyä. En tiedä olenko lannoittanut liian vähän, onko pölytys jotenkin epäonnistunut vai ihan vaan kylmä kesä haittasi tomaatteja. Tosin en minä mikään superhyvä tomaatin kavattaja ole ikinä ollut. Mutta kasvatan niitä koska se on kivaa ja haluaisin oppia enemmän. Ja onhan ne omat tomaatit maultaan ihan jotain muuta...


Poimin herneitä tänään. Hauskoja nuo violetit. Sato sisällä on kyllä ihan tavanomainen. Vähän keltaisempi kuin tavallinen herne. Söimme keskimmäisen lapsen kanssa raakana. Isäntä ei tykkää, esikoinen on allerginen ja vauva liian nuori.

Munakoiso kukkii sittenkin. Laitoin nämä liian myöhään kasvamaan, mutta yksi kukkii. Minulla on isossa ruukussa kolme tainta. Ne on liian ahtaasti kylläkin. En oikein arvannut, että kasvattavat näin valtavat lehdet. Siirrän ruukun sisälle, jos tulee liian kylmä ja tuo kukka alkaisi tehdä jotain hedelmän tapaista. Hauska uusi kokeilu tämäkin.


Nämä ruokakuvani ovat vähän noloja. Pointti on siis lähinnä se, että aterian voi kerätä tuolta omalta pihalta. Jos minulla olisi muniva kana tuo paistettu munakin voisi olla omalta pihalta, mutta valitettavasti näin ei ole.
Paistettua kesäkurpitsaa, keitettyä perunaa, porkkanaraastetta, herneitä. Kurkkua ja salaatia itse tehdyn leivän päällä, jonka viljaa en kyllä tietenkään ole kasvattanut. Mutta syksyllä voisin kyllä hankkia veljeni kasvattamaa viljaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...