Olen seurannut ulkomaisia uutiskanavia ja omavaraisuustubettajia ja muualla puhutaan paljon enemmän siitä, että Hormuzinsalmen sulku voi aiheuttaa globaalin nälänhädän. Suomen media on on ollut aika hissukseen aiheesta. Ehkä ei haluta lietsoa paniikkia tai sitten aihe on epäkiinnostava. Ja ihmisiä ehkä kiinnosta enemmän se, että lentoja perutaan lentopolttoainepulan ja polttoaineen kalleuden vuoksi. Lannoitteiden saatavuus ongelmat tai pula ei tunnu kiinnostavan, vaikka se vaikuttaa kaikkien meidän ruokaturvaamme. Hormuzinsalmi ei vaikuta pelkästään polttoaineisiin vaan myös esimerkiksi lannoitteisiin. Suurenluokan maatalous on riippuvainen fossiilisista polttoaineista ja keinolannoitteista, jotka ovat myöskin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista.
Maailman maat ovat varautuneet hyvin erikokoisin polttoaine-, lannoite- ja ruokavarannoin. Ilmeisesti Suomi ei ole ihan huonoimmasta päästä, mutta ruuan hintaan jo tähän astinen tilanne varmasti vaikuttaa.
Näyttää siltä, että lannoite- ja polttoaine ongelmien lisäksi seuraavaan satoon tulee vaikuttamaan kuivuus. Jos olet huomannut Suomessa on nyt tosi kuivaa. Lumien sulamisvesiä ei tullut paljon eikä ole satanut kunnolla pitkään aikaan. Aamulla katsoin yhtä amerikkalaista tubettajaa ja siellä on sama homma. Monessa osavaltiossa on yhtä kuivaa kuin ennen 30-luvun "dustbowlia" tai yhtä kuivaa on saattanut olla joskus 1800-luvun puolivälissä.
Jotkut uskovat, että pienviljely voi pelastaa, jos globaalimaatalous kokee romahduksen. Jonkinlainen totuus siinä voi olla. Kaikki, mitä pystytään tuottamaan paikallisesti, lisää alueen ruokaturvaa. Ja jos itse pystyy kasvattamaan mitään, vaikka ihan pienimuotoisestikin tuo sen ruuan lisäksi myös turvallisuuden tunnetta ja tunteen, että voi edes pieneltä osin vaikuttaa omiin asioihinsa. Luulen, että tulevana kesänä kanttaa hyödyntää kaikkea luonnosta saatavaa mahdollisimman paljon omien voimien mukaan. Sienet, marjat ja villivihannekset voivat pienentää omaa ruokalaskua ja jos niitä pystyy säilömään, vaikutus yltää myös tasokauden yli. Mato-ongella voi käydä ihan ilmaiseksi ja jos haluat käyttää hiukan rahaa kalastuslupiin ja -välineisiin, nyt olisi oiva aika laittaa vaikkapa verkot tai katiskat vesille. Kalastaminen on periaatteessa mahdollista asuipa, missä tahansa Suomessa. Hyötykasveja kannattaa laittaa kasvamaan omien resurssien mukaan, olipa käytössä sitten pieni parveke tai iso piha, saati, jos omistaa peltoa.
Meillä ei ole mitään maatilaa. Käytössämme on pienehkö omakotitalon piha maaseudulla. Puutarha hommiin ei tarvita fossiilisia polttoaineita eikä keinolannoitteita. Ainoa moottoroitu "työkoneemme" taitaa olla moottorisaha. Ja kaikki lannoite tulee kompostista ja kanojen sekä kanien jätöksistä. Lisäpotkua kompostiin tuo kalanperkeet silloin kun kaloja tulee niin paljon, ettei kanat pysty syömään kaikkia perkeitä keitettynä. Kymmenen kanaa ei pysty syömään ihan tolkutonta määrää kalaa kerralla. Jäähtynyt komposti nousee päivässä yli 60 asteeseen kun sille tarjoilee kala-annoksen.
Ollaan nyt kahteen kertaan pidetty verkot järvessä ja molemmilla kerroilla ollaan saatu mukavasti ahvenia. Nyt on ahvenfileitä pakastimessakin. Pikku kalastaja on ollut sitkeästi mukana myös. Välillä hänellä on tosi tylsää, mutta luultavasti se on ihan hyväksi ja kasvattaa sinnikkyyttä. Enimmäkseen lapsi leikkii mielikuvitusleikkejä ja höpöttelee iloisesti veneessä.
