sunnuntai 3. elokuuta 2025

Sadonkorjuu; elokuu 2025

Elokuussa kaikki on runsaimmillaan puutarhassa ja myös metsä on usein täynnä herkkuja. Nyt jo elokuun alussa, ainakin meillä päin, näyttää olevan hyvin mustikkaa ja vatut alkavat kypsyä. Kantarellin alkuja näkyy, mutta ne ovat kuivettuneet, kun vettä ei ole tullut kunnolla moneen viikkoon. Paikallisesti on tullut koviakin ukkoskuuroja, mutta meidän lähimaastoihin ne eivät ole osuneet.


Omalla pihalla kaikki on pikkuisen myöhässä. Alkukesä oli niin kylmä ja sateinen ja nyt kasvu vaikuttaa pysähtyneen kuivuuteen. Ihan kaikkea ei jaksa kastella. Esimerkiksi kesäkurpitsan alut eivät vaikuta kasvavan lainkaan. Kurkkuja olemme jo syöneet, sekä kasvihuoneessa että avomaalla kasvavia. Säilömään ei vielä olla päästy, mutta ihan kohta.
Tämän kesän uusi yllättäjä on ollut fenkoli. Laitoin taimet kasvamaan maaliskuussa ja viileä alkukesä näytti suosivan sitä. Olen tehnyt siitä salaattia ja lisännyt keittoihin. Lehtiosat olen kuivannut lämminvesivaraajan päällä. Saa nähdä tuleeko ne sitten käytettyä, mutta kuvittelen lisääväni niitä sitten keittoihin ja uunijuureksiin. Muutama fenkoli on alkanut kukkia kasvimaalla ja vähän elättelen toiveita, että voisin saada myös fenkolin siemeniä.


Tosi hyvää salaattia fenkolista saa kun pilkkoo sen ohuiksi siivuiksi ja lisää mukaan tomaattia. Lisäksi olen laittanut vähän vaihdellen, mitä on sattunut olemaan; lehtisalaattia, oliiveja, pikkelöityä selleriä tai kapriksia, retiisin palkoja, kurkkua, herneitä… ja maun salaisuus on kastikkeessa; oliiviöljyä, hunajaa, balsamietikkaa, suolaa ja pippuria.
Lisäsin fenkolin lehtisilpppua kerran myös kalan kanssa tarjoiltuun kastikkeeseen; hapankermaa, suolaa, sitruunamehua, sinappia ja silputtuja yrttejä, kuten fenkolia, viinisuolaheinää, tilliä ja ruohosipulia.

Toinen viileästä alusta hyötynyt on ollut varsiselleri. Fenkolin jälkeen varmasti siirrymme sellerisalaatteihin. Kasvatin sitä onnistuneesti ensimmäisen kerran viime kesänä. Syötiin raakana ja säilöin varsia etikkaliemeen ja pakastamalla. Lehtiä olen kuivannut ja niitä tulee kyllä käytettyä keitoissa. Säilykeselleriä ollaan lisätty salaatteihin ja ne on myös ihan kiva lisäke ruuille. Pakastettuja on lisätty keittoihin ja jambalaya-tyyppisiin ruokiin.

Runsaana on kasvanut myös salaatti ja sen satokausi näyttää jatkuvan hyvin myös elokuulle.
Tomaatteja saadaan vielä odotella samoin kesäkurpitsoita. Erilaiset pavut ovat kasvaneet hyvin ja ne kukkivat parhaillaan. Härkäpavun latvoja katsoin eilen ja mietin, että tänä vuonna voisin kokeilla myös niiden käyttöä lisäkkeenä tai salaatissa. Ne ovat kuulemma erinomaista syötävää.

Sato, mikä on jo korjattu on valkosipulit, jotka jäivät aika pieniksi tällä kertaa.

Elokuu on myös viinimarjojen ja omenoiden aikaa. Marjoja näyttää tulevan. Mietin, mitä tehdä niille, kun mehut eivät nyt näytä hupenevan. Ehkä syödään marjat marjoina. Omenan alkuja on, mutta ne ovat huonoja, eikä omenasadon suhteen ole mitään odotuksia.

Viime vuonna saimme ensimmäisen kunnollisen viinirypälesadon. Näyttää siltä, että tänä vuonna tulee lähes yhtä hyvä sato. Rypäleitä tuli syötyä ihan sellaisenaan, mutta kaikki perheenjäsenet eivät välittäneet, koska siemeniä on paljon. Hyviä rypäleensäilöntä vinkkejä otetaan vastaan.

Elokuussa luonnonantimet, joita keräämme ja käytämme ovat lähinnä marjoja ja sieniä. Harvemmin kerään yrttejä. Yrttien keruu luonnosta painottuu itsellä alkukesään ja viime vuosina luonnon yrttien säilöntä on jostain syytä vähän jäänyt. Kultapiiskua, sitä suomen luontoon kuuluvaa, voisin kerätä ja kuivata. Olen pitänyt sitä varastossa virtsatietulehdusten varalta. Koen saavani siitä tehdystä teestä avun, kun juon sitä heti ensioireiden alettua. Onneksi ei ole vaivannut pitkiin aikoihin. 

Olen pitänyt tavoitteena oppia, joka vuosi yhden uuden sienen. Katsotaan jääkö joku uutuus mieleen ja onko se sellainen tunnistus, jota vielä voisi käyttää ruuaksi. Syyssateita ja sieniä odotellessa siis.

Vaihdantatalous oli myös yksi tämän kertaisen kirjoituksen annettu aihe. Emme suoranaisesti harrasta vaihdantataloutta, mutta annamme kyllä itselle ylimääräistä satoa pois ja välillä myös saamme joltakin toiselta jotakin, mikä on heille ylimääräistä, mutta nämä eivät useinkaan mene ihan yksi yhteen. Olen oppinut puolisoltani paljon sadon jakamisesta. Itse olen paljon kitsaampi antamaan omastani, oli sitten kyse kolehdista tai sadosta. Mies pitää aina huolen, että mummot ja muu lähipiiri saa myös kaloja, sieniä ja marjoja. Hän kerää kyllä marjoja myyntiinkin. Samoin sieniä olemme joskus myyneet, kun on kysytty voisimmeko kerätä.

Elokuun puutarhatyöt ovat pitkälti sadon keräämistä. Moni kasvi voi kasvaa vielä syyslokakuulle ja niitä penkkejä vielä kitketään ja hoidetaan. Tyhjiin kohtiin olen usein kylvänyt aasialaisia lehtivihanneksia, jotka ovat kylmän kestäviä. Nyt minulla olisi vielä kaalintaimia, jotka jäivät aiemmin istuttamatta. En tiedä ehtisikö ne vielä kasvaa, jos ne laittaisi maahan. Ne ovat vielä kylvöpurkeissa ja ötökät ovat syöneet ne rei’ille. Aina ei ehdi ihan kaikkia projekteja viemään maaliin saakka.

Ja usein myös se pihan syyssiivous on projekti, joka tapahtuu vähän myöhässä, jos lainkaan. Monesti keväällä on vastassa kaikkea vähän epämääräistä. Ennen lumia kuitenkin kerätään kesäjutut ”korjuuseen” ja tyhjennetään tuhannen litran sadevesipöntöt. Toisen pöntön luota pitää laittaa ränni paikalleen, koska kesällä se on eri tavalla ohjaten veden säiliöön. 


Kiitos Tsajut blogin Satulle taas organisoinnista. 

#Suuntanaomavaraisuus2025 yhteispostauksen elokuun osallistuja ja linkit blogeihin: 

Kasvuvyöhyke 2


Kasvuvyöhyke 3



Kasvuvyöhyke 7


PS. Yritin pitkästä aikaa lisätä kuvia, mutta mun pitäis päivittää osaamistani tämän bloggerin kanssa ja käyttää sitä useammin. Ja minulla ei ole nyt hiirtä koneeseen ollenkaan. Hiiri helpottaisi kovasti kuvien käsittelyä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...