Viime keväänä isäntä sai hankittua tällaisen säiliön, joka sitten viriteltiin rännin alle keräämään sadevettä. Käytännössä sadeveden käyttäminen kasteluun jäi vähäiseksi, koska säiliö on sen verran kaukana kasvihuoneesta, etten jaksanut aina vettä ylämäestä kantaa. Oli helpompaa pumpata uppopumpulla kaivosta, joka on kasvihuoneen edessä. Keksimme, että jos saisimme toisen säiliön, voisimme valuttaa veden putkea pitkin alemmas kasvihuoneen viereen. Ja säiliö olikin vain yhden puhelinsoiton päässä. Putket ovat entisiä viemäriputkiamme, jotka jäi tarpeettmiksi toissakevään remontissa. Metallinen putki on vanhaa sadevesiränniä. Rännit uusimme muutama vuosi sitten.
Putki kulkee hiukan maan alla, niin ei tarvitse kompuroida sen kanssa.
Raparperi kasvoi alemman säiliön paikalla. Olin jo pari vuotta aikonut siirtää sen lämpimämpään ja valoisampaan kohtaan. Nyt se sitten pakon edessä toteutui.
Ja vähän raparperia irtosi piirakkaankin. Tästä pääsemmekin siihen, mitä olemme syöneet (pizzan, tortillojen ja grillimakkaran lisäksi...)
Joka kevät pidämme katiskaa, josta tulee aina jonkin aikaa pieniä herkullisia ahvenia.
Joskus jokunen hauki. Lisänä friteerattuja nokkosia.
Myös nokkoslettuja paistoimme yhtenä iltana pihalla.
Äitienpäivänä löysimme nämä korvasienet.
Perjantaina mies toi metsäreissulta vähän isomman saaliin.
Äitienpäivänä löysimme metsästä myös tällaisia sieniä. Metsässä näytti siltä kuin joku olisi heitellyt punaisia muovisia pullonkorkkeja ympäriinsä. Tarkempi tutkimus osoitti niiden olevan punamaljakkaita. Nämä siis eivät ole ruokaa, vaikka eivät olekaan myrkyllisiä. Luin kyllä jostain, että joissain maissa näitäkin syödään.
Olen kertonut monelle, etten pidä horsmaa parsan veroisena, enkä erityisemmin pidä siitä. Perun puheeni. Nämä oli tosi hyviä. Pannulle reilusti voita ja horsman versot. Tiristetään hetki, että pehmenevät. Päälle ripaus suolaa, pippuria ja sitruunan mehua. Syödään heti. Mahtavan makuisia. Sitruuna taittaa karvauden ja nämä tosi maukkaita!
Ja lopuksi päivän bongaus: sarvijaakko rappusilla.
Monta kuvaa jäi vielä laittamatta ja monta asiaa kertomatta.
Mutta jatketaan sitten taas toisella kertaa :)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOnpas näppärä kasteluvesi systeemi. Jotain tuollaista pitäisi kehittää, kun tällä hetkellä sadevedet näyttää meillä menevän perustuksiin. Jos edes osan saisi hyötykäyttöön Ja pois perustuksista.
VastaaPoistaEn olekoskaan maistanut horsman versoja, saa nähdä milloin kokeilen.
Kiva kun kirjoittelit taas, olen odotellut :)
Kiitos :) Joo, kannattaa ainakin ohjata ne perustuksista pois. Meillä ne oli jo ennestään ohjattu pois siten, että valuvat läheiseen ojaan. Kai siellä jotain salaoja putkea menee. Kiva, että mua ootetaan. Mäkin ootan aina teijän kommentteja :)
PoistaVau, mikä vesisysteemi!
VastaaPoistaJa onpa teillä ollut herkkuruuat!
Miksi muuten kaikki muut löytävät korvasieniä, paitsi me!
Noi sarvijaakot on kamalia. Kun muutettiin Leppämäkeen, sai niihin ensi kosketuksen. Ja tytär myös. Hänen jalkaansa lensi sellainen, eikä meinannut lähteä irti. Huuto ja kauhu oli valtavaa ja likka ei uskaltanut tulla ulos moneen päivään.
Kokeilen muuten tuota sinun tapaasi tehdä horsmaa. Itse olen ryöpännyt ja sitten sulan voin kanssa syönyt. Miksi keitellä, kun voi suoraan voissa käristellä!
Kiitos :) Mä en varmaan löytäis ikinä mitään, mutta mulla on mies joka osaa lukea metsätyyppejä ja maastoa siten, että löytää aina sitä mitä tarvitaan tai pyydän.
PoistaMulla on vähän samantapaisia kokemuksia afrikkalaisista hämähäkeistä ja torakoista, mutta nämä kotoiset ötöt on miusta ihan hauskoja vaan. Paitsi tukkimiehentäi kun se silleen tarraa kiinni ällösti.
Mäkin oon aiemmin syönyt horsmaa noin kuin kuvailit. En pitänyt mausta lainkaan.
Voi kuinka kiva ja reipas postaus, tästähän saa energiaa tänne väsähdykseenkin!
VastaaPoistaOnpa kiva kuulla. Kaikkea hyvää ja voimia sinulle <3
Poista