Mutta shoppailusta. Kyllä minäkin shoppailen. Paikallinen työttömien kirppis on minulle se heikko paikka. Siellä tulee käytyä usein ja tuskin koskaan poistun tyhjin käsin. Tosin kyllä minä usein sinne tavaraa vien takaisin päinkin. Lähikaupungin kierrätyskeskus on myös toinen heikkopaikkani, mutta käyn siellä ehkä 3 kertaa vuodessa, joten tuskin syytä huoleen. Toisen lähikaupungin Fidat on myös lemppareitani. Käyn mieluiten hyväntekeväisyyskirppiksillä, koska siellä on hinnat kohdillaan ja joskus voi saada ylläreitä ilmaiseksikin. Sellaiset kirpparit, joissa ihmiset itse myyvät, eivät ihan niin paljon vetoa ostosvaistoihini. Toki joskus käyn niillä, jos tarvitsee vaikka etsiä lapsille jotain tiettyä. Lapsille ostan harvoin kirpputoreiltakaan, koska me olemme sellainen jonkinsortin vaatteiden loppusijoituspaikka johon tutut dumppaavat pienet vaatteensa. Ja olen ikionnellinen niistä kasseista! Kierrätän aina eteenpäin kaiken mitä ei tarvita.
Lempivaatteet käytämme tosi loppuun. Niitä myös paikataan ja korjataan ja lopulta niistä saattaa tulla rättejä, matonkudetta tai paikkoja ja varaosia. Osa poltetaan alakerran uunissa, jos on luonnonkuitua. Niistäkin yritän poistaa napit, kuminauhat ynnä muut sellaiset pois.
Vaatemakuni saattaa olla hieman outo. Tykkään retrosta, mutta tyylini voi vaihdella hyvinkin paljon. Tykkään myös "hippivaatteista" ja etnovatteista. Minua ei haittaa vaikka vaatteessa olisi kulumisen merkkejä, nyppyjä tai muita käytössä tulleita vikoja. Arvostan kyllä laatua Saatan ostaa myös jotain kalliihkoa uutta, jos tiedän voivani käyttää vaatetta vuosia. Tai, että vaatteen voi kierrättää useammalle lapselle.
Nämä aatokset putkahtivat mieleeni kun luin HS:n jutun. Kannattaa lukea, pistää miettimään.
Aiemmin tällä viikolla eräs kommentoija oli jättänyt myös samaan aiheeseen liittyvän linkin: http://nyt.fi/20130913-himoshoppaaja-piti-nytille-ostospaeivaekirjaa-perusviikolla-paloi-500-euroa/
Ei minulla vaan ole laittaa 800 euroa kuussa shoppailuun. No eipä minulla ole sellaista summaa mihinkään, kun palkka miinus lasten hoitomaksut ovat vähemmän kuin tuo 800 euroa... Mutta ajatella meillä, kuitenkin eletään ihan onnellista ja rikasta elämää :)
Luin tuon himoshoppaajajutun. Ihmettelin, miten joku kehtaa avoimesti tunnustaa tuollaisen addiktion. Sitten tajusin, ettei hän nolona tunnustanut vaan suorastaan leuhki sillä. Niin kuin se olisi söpöä eikä kovin vaarallista. Oikeastaan aika hieno persoonallisuudenpiirre. Ei mikään vika ollenkaan. Oma valinta. Eikä siitä mitään haittaa olisi kenellekään.
VastaaPoistaOlen ilmeisesti syntynyt väärälle vuosisadalle.
Kiva pikku harrastus tuo shoppailu :( Olen myös ihan väärällä vuosisadalla.
PoistaIhan hullua että vaatteita menee sekajätteisiin ja että ihmiset ovat tulleet siihen pisteeseen että pitää kierrättää käyttämättömiä vaatteita. Meillä on suvussa aika tehokas vaatteiden kierrätysrinki. Sisko ostaa suurimman osan. Minä ja äiti käytämme niitä sitten hänen jälkeen ja vielä osa käytetään sedän vaimon kautta. Mitä vanhemmaksi minä tulen niin sitä ekologisemmin ajattelen. En ole edes raaskinut heittää vanhan lakanan riekaleita roskiin vaan viimeisitä paloista tuli koiralle lelu. Ja lempilelu onkin :)
VastaaPoistaKäytä ihan vapaasti noita kalsaripaitoja. Ihan hienon ja ehjän näköisiä ovat :) Tuo vasemmanpuolinen on itse asiassa tosi nätti.
Mun on ollut pakko opetella myös roskiin heitämistä, kun muuten muutun ihan toivottamaksi hamsteriksi. En vaan voi säästää kaikkien 5 perheenjäsenen risoja vaatteita :D Enkä ehdi tuunailla nyt mitään. Mutta haaveena olisi joskus tehdä vielä mattoja.
PoistaMinäkään en tajua tuota uusien vaatteiden kierrätystä On hullua ostaa jotain sovittamatta. Tosin teen sitä itsekin joskus, mutta silloin olen kyllä aika varma sopivuudesta, eikä pahoja mokia ole tullut. Käyttämättömät lasten vaatteet ehkä ymmärrän paremmin, varsinkin lahja vaatteet voivat olla väärää kokoa.
Tuo himoshoppaajan tunnustuksista kertova juttu oli aika raivostuttava. Siis se raivostuttaa, että tuo on oikeasti niin monen mielestä ok ja ihan "kiva harrastus" ja "harmiton pahe". Ja sitten toisaalta sitten ihmetellään ja paheksutaankin niitä jotka kuluttaa vähemmän eikä ostele koko ajan uutta ja ovat jonkun tahon silmissä "sairaanloisen pihejä". Ärrinpurrin, ei näin.
VastaaPoistaNiin ainakin valtiovallan mielestä kuluttamattomat on huonoja kansalaisia. Jos ei kulutus nouse, ei nouse talouskaan. Eihän se voi loputtomiin kasvaa! Joo ja kyllä sitä paheksutaan tai jotain sen suuntaista, jos ei pue lapsiaan ja itseään tarpeeksi uusiin ja trendikkäisiin vaatteisiin. Viime vuonna kun kävin lasten kanssa kerhossa, jotkut katsoivat meitä eteisessä jotenkin oudosti. En minä tiedä oliko se sääliä, ymmärtämättömyyttä, paheksuntaa vai mitä. Tai sitten olen vain kuvitellut... mutta kyllä sen huomaa, jos toinen ei hyväksy. Ja oikeasti, ei me nyt ihan niin rupuisia olla!
PoistaJoo, kyllä tuli jotenkin surullinen mieli tuosta himoshoppaaja-artikkelista :(. Toivoisi niin, että nuoret olisi viisaampia ja vastuullisempia kuin aiemmat sukupolvet. Mutta kai se on kaikeilla lajeilla sama tyyli - kantokyvyn rajoille asti puksutetaan tuhatta ja sataa, ja sitten tulee romahdus. Harmi.
VastaaPoistaEipä näytä viisastumista tapahtuvan :( Ehkäpä sitä juuri kehityksenä pidetään, että haalitaan paljon kaikkea "elintasoa" elämään. Enpä haluaisi sitä romahdusta olla näkemässä, mutta pahoin pelkään, ettei siihen taida enää pitkään mennä.
VastaaPoistaKauheeta, ihan kauheeta. Luulis rahalle löytyvän muutaki käyttöö ko se, että täyttää huushollins ja viälä vanhempienki huushollin tavaralla jota ei oikeesti ees tarttis. Ja sit viälä viis veisaa siittä että ne tavarat on voitu valmistaa epäeettisesti ja epäekologisesti, "vahinkohan on jo tapahtunut".
VastaaPoistaMut kalsaripaidat on ihan parhaita! Mullaki on pari miästen kalsaripaitaa ja kummasti ne on munki lempipaitoja. Meillä on hyvä maku. :-D
Juu, meillä on ehdottomasti hyvä maku :D
PoistaNiin on ihan kauheeta munkin mielestä!
Moikka,
VastaaPoistaKiva että kirjoitit shoppailusta myös hieman toisenlaisesta näkökulmasta:). Mielestäni tiivistit kauniisti kirjoituksesi lopussa, että elämä voi olla rikasta ja onnellista myös ilman älytöntä tavaramäärää tmv. Kunpa useammat ihmiset tajuaisivat ajatella nykypäivänä tällä tavoin. Tuntuu että tavaralla ikäänkuin yritetään täyttää elämässä vallitsevaa tyhjyyden tunnetta. Luin hieman kauhuissani eräästä blogista Primark-ilmiöstä (meniköhän nimi nyt oikein, oli mulle ihan uutta tietoa), jossa ostetaan vaate jotain tiettyä käyttökertaa varten ja heitetään se sitten roskikseen. Ihan järisyttävää, täytyy vaan todeta, että mie olen tippunut totaalisesti kärryiltä
:(!
T:Anne
Hassua, että käytät sanaa tavaramäärä... koska meillä on oikeasti ihan liikaa tavaraa, vaikka yirtän välttää shoppailua... Meille kertyy kaikkea kierrätyskamaa. Ja tietysti lasten tavaroita on paljon.
PoistaPiti ihan katsoa, että mikä tuo Primark on. Joku halpisvaateketju britanniasta kai. Tuli esiin uutinen, jossa samassa yhteydessä oli jonkun halpatyövoima tehtaan tuhoisa, ihmishenkiä vienyt tulipalo ja tuo liikkeen nimi. Eli ei hyvältä vaikuta sikälikään :(
Niin minäkin olen tipahtanut kärryiltä tässä kulutusjuhlassa. Mutta ehkä on ihan hyvä ettemme niihin bileisiin osallistu :) Kiitos Anne kun käyt kommentoimassa :)