Syyskuun eksotiikkaa

Yin Yang- tarhapapuni ovat nyt valmiita kerättäviksi. Muut papuni eivät sitten itäneetkään, lukuunottamatta härkäpapuja. Niin ja ruusupapuja. Ruusupavut ovat ihan hirveän reheviä ja niissä on aivan mahdottomasti palkoja. Jos jollakin on hyviä vinkkejä niiden hyödyntämiseen, niitä otetaan vastaan. Palkoineen niitä ei kannata käyttää, koska palot ovat kuituiset, mutta muistaakseni itse pavut ovat ihan maukkaita keitettyinä. Kaikki pavuthan pitää keittää, ettei tule vatsan väänteitä. Mutta takaisin Yin Yang- papuihin. Tilasin niitä keväällä Exotic Gardenista, josta olen useampana keväänä tilannut joitain erikoisuuksia. Rakastan kokeilla kaikkea uutta! Keitin osan näistä pavuista ja osan jätin siemeneksi kuivumaan. Osa on vielä kasvimaalla kasvamassa, koska nuorin lapsi meinasi karata kun oli kasvimaalla ja piti lähteä perään. Sipuliina-neidistä on tullut ihan hirveä menijä ja on kyllä ehdottomasti vilkkain lapseni. Ryökäle kiipesi eilen poikien kerrossänkyyn tikkaita pitkin. Pystysuoria tikkaita. Ei pojista kumpikaan olisi osannut tehdä moista 1,5-vuotiaana.

Lähti taas vähän ajatus harhailemaan. Mutta siis Yin Yangit olivat hyvänmakuisia. Pavulta maistui :)

Edit. 20.9. En eilen muistanutkaan kertoa tuon yläkuvan koisoista, jotka on tuossa papujen alapuolella. Vasemmalla isompi hedelmä on ananaskirsikka ja oikeanpuoleinen pienempi on mansikkakoiso. Aion jatkossakin laittaa näitä kasvamaan kasvihuoneeseen tai ainakin mansikkakoisoa. Se on tehnyt melko paljon hedelmiä tänä kesänä, on helppo kasvattaa ja maistuu hyvältä. Ananaskirsikka kasvoi enemmän vartta kuin hedelmiä, vaikka poistin siitä varkaita välillä kun rehotti ihan liikaakin. Ananaskirsikka on kirpeämpi kuin mansikkakoiso. Isäntä eikä pojat tykänneet mausta, mutta minä ja Sipuli olemme näitä syöneet.

 Nettikaupan sivuilla ja siemen pussissa pavut olivat selkeän mustavalkoisia ja muistaakseni kylvämäni siemenpavutkin olivat. Kaikkein kypsimmissä paloissa oli kaikkein tummimmat pavut ja luulen, että väri tummenee, jos pavut kuivaa.

 Tätä vähän ihmettelin. Meillä juhannusruusu kukkii toisella kierroksella.

Tässä viime tai toissa keväänä saamani äitienpäiväruusu. Sekin alkoi kukkimaan tosi myöhään. Nämä ruusukuvat on siis tältä viikolta, syyskuun puolivälistä.

Kaalimaani, joka ehti lähestulkoon kuolla keskikesällä kuivuuteen ja sitten ötököihin. Mäntysupavesi ei paljon auttanut. Tuossa autotallin takana on vaahtera ja siinä linnun pönttö. Minusta siinä pesi leppälintu, joka sitten haki kaaleista ötököitä ja vei pönttöön. Keittiön ikkunasta aina lintua katselin ja kiittelin. Ihmeellistä, miten lintu autttaa kun niitä auttaa :)

Iso osa noista kaaleista on pelkkiä isoja lehtiä vailla varsinaista sisältöä, mutta keräkaaleja on kymmenkunta. painoltaan ehkä keskimäärin puolikiloisia. Yhden kaalilaatikon tein eilen. Omaa kaalia, sipulia, lampaan jauhelihaa, porkkanaa, oreganoa ja katajan marjoja. Kaupan aineita vain ohraryynit, siirappi, suola, pippuri, meirami ja yksi laakerin lehti. Perhe ei oikein innostunut ruuasta, paitsi Artisokka, joka tykkää kaalilaatikosta. Minulle tuli laatikosta vatsa kipeäksi. Taitaa kaali olla satunnaisesti syötynä liian vahvaa minulle :( Tässä postauksessa on muuten kuva samasta kaalimaasta reilu kuukausi sitten. Ja jos lämpimän puolella säät pysyvät, kaalit kyllä vielä kasvavat.