Sininen tupa

sunnuntai 7. tammikuuta 2024

Tervetuloa vuosi 2024!

Esittely

Olen Aila ja asuttanut pientä sinistä taloa tänä vuonna 20 vuotta. Asumme maalla, mutta emme maalaistalossa. Talomme on pienehkö mökki noin 2000 neliön tontilla. Meillä on melkein samankokoinen rantatontti puolen kilometrin päässä, joka vähän laajentaa reviiriä, vaikkei siellä mitään rakennuksia olekaan. Pienellä pihalla on hedelmäpuita, kasvimaa, kasvihuone ja kanala. Kasvimaita on rakennettu hügelkultur- penkeillä ja kompostilla melkein se koko 20 vuotta, mitä olen tontilla asunut. Mihinkään täydelliseen omavaraisuuteen kasvimaiden kanssa ei pääse, mutta yllättävän paljon voi viljellä myös pienellä pihalla. Ja vielä suurempaan pääsee, kun hyödyntää myös luonnon ruokaa eli sieniä, marjoja, yrttejä ja kalaa.

Talossamme asuu minun lisäksi uusperhe, johon kuuluu minun 18-, 15- ja 11-vuotiaat lapset sekä mieheni ja yhteinen yksivuotias lapsi. Isommat lapset ovat isällään noin puolen kilometrin päässä joka toinen viikko. Heidän toinen kotinsa on linnun tietä niin lähellä, että he vaihtavat kotia jalkaisin oikopolkua pitkin ja pääsevät lähtemään kouluun aina samalta pysäkiltä.

Omavaraistelu on enimmäkseen harrastus ja elämäntapa ja käymme puolison kanssa molemmat päivätöissä. Itse olen seurakunnassa pitkälti toimistotöissä ja puolison työmaat vaihtuvat, koska tekee raksahommia. Ja hänellä on välillä pitkiä pätkiä, ettei töitä ole, mutta silloin hän mm. tekee kotihommia, polttopuita ja kalastaa.

Toiveet ja suunnitelmat tälle vuodelle

Tälle vuodelle ei ole mitään erityisiä viljelysuunnitelmia tai tavoitteita uusien taitojen oppimisen suhteen. Tarkoituksena on elellä niin kuin ennenkin. Kevättalvella, jos pääsisimme taas perheen kanssa mahdollisimman paljon jäälle kalalle. Parin kuukauden päästä laiteltaisiin taimia kasvamaan; tomaattia, paprikaa ja jotakin uutta. Ja sitten vähän myöhemmin keväällä kurpitsat ja kurkut. Niin ja ehkä jotain kukkia. Eilen jo vähän katselin Prismassa siemen hyllyjä, mutta en vielä ostanut mitään. Ostan siemeniä ihan marketeista ja tilaan yleensä Exotic Gardenista jotakin. Olen välillä tilannut siemeniä myös Seemnemaailmasta ja Maatiaiselta.

En suunnittele kasvimaita kovin paljon aikaisemmin. suunnitelma alkaa muotoutua päässä sitten kasvimaata tehdessä. Joskus piirrän suunnitelmia vihkoon, mutta enimmäkseen ne ovat päässä. Vihkoon yleensä merkitsen mitä olen kylvänyt mihinkin, mutten ihan kaikkea ei muista.

Ensi keväänä pitää perustaa pari uutta hügelpenkkiä ja/tai kompostipenkkiä esim. kurpitsoille ja avomaan tomaatille. Ja ehkä joku vanha penkki levitetään tavalliseksi kasvimaaksi. Ainakin vanhoista penkeistä, joissa kasvaa herkkusieniä, pitää yrittää levittää rihmastoa uusiin paikkoihin.

Uutta perunamaata pitää ainakin perustaa, koska viime kesänä perunoihin iski pahasti rutto. Samoin avomaantomaatit pitää laittaa ihan uusiin paikkoihin, koska ne kasvustot menivät myös perunaruton myötä. Kasvihuoneessa tai ruukkutomaateissa ei ollut ruttoa. Mutta on varmasti viisainta putsata keväällä kasvihuone ja kasvatusastiat huolella, eikä nyt kyllä kasvateta perunaa kellariin jääneistä syömättömistä perunoista. Tosin eipä niitä taida tähteeksi jäädäkään sen verran pieni sato viime kesänä oli.

Tälle vuodelle tavoitteena on maksaa ihan kaikki velat pois.

Kesällä pitäisi vähän kohennella sekä kesä- että talvikanalaa. Ja sisällä talossa pitäisi tehdä jonkinlainen lattiaremontti, koska lautalattiat ovat niin kuluneet, että niistä saa tikkuja jalkapohjiin.

Vähän haaveilen, että saisimme lisää aurinkopaneeleja. Sellaisia, jotka olisivat maassa tai seinässä. Nyt olevat ovat katolla ja niitä on ihan mahdotonta putsata lumesta.

Tällä hetkellä seuraavien viikkojen suunnitelma on syödä vanhoja varastoja pois. Kellarissa on perunaa ja porkkanaa sekä erilaisia säilykkeitä. Viime kesän säilykekurkkusato oli tosi iso ja hilloja on monenlaisia. Suolattuja ja kuivattuja sieniä on paljon. Pakastimessa on paljon marjoja ja jotakin kasviksia kuten esim. papuja ja kurpitsaa. Myös kaupasta ostettua kotivaraa on hyvä kierrättää. Ja kananmunia meillä on paljon, vaikka onkin talvi. loppukesästä luulin, että moni kana ei muni, koska ovat niin vanhoja. Oli joillain syksyllä myös sulkasato, mutta luulen, että orava oli oppinut käymään munavarkaissa kanalassa ja sen takia munia jäi aika vähän meille syötäväksi. Nyt kun kanat ovat tiiviisti talvikanalassa ja kaikki räppänät ovat kiinni, mikään ei pääse kanalaan varkaisiin. Kesäkanala on suuren kuusen juurella ja siinä näkyy usein oravia. Oravan jäljet kiersivät pitkään talvikanalan seinän viertä, mutta nyt niitä ei enää ole näkynyt, joten ehkä luovuttivat, että kanalan herkkupöytään ei enää pääse.

Onnistumisen hetkiä

Iso osa viljelyn mielenkiintoa ja jännitystä on se, että ikinä ei etukäteen tiedä, mikä onnistuu ja mikä ei. Mistä tulee hyvä sato ja mistä ei. Viime vuosi oli niin erinomainen sienivuosi, etten edes osaa odottaa, että ensi vuonna kasvaisi paljon sieniä. Onneksi niitä on kuivattuna paljon ja ne myös säilyy kuivattuna tosi hyvin. Samoin avomaakurkkuja tuli niin runsaasti, että sillä sadolla pärjäisi vielä seuraavankin talven. Myös porkkana onnistui tosi hyvin ja ne ovat säilyneet kellarissa yllättävän hyvin. Meidän kellarin ongelma on, ettei se viilene tarpeeksi aikaisin ja juurekset meinaavat nahistua.

Viime syksynä laitoimme paljon valkosipulin kynsiä maahan ja tietenkin odotus on, että ensi kesänä korjataan iso sato. Edellinenkin sato onnistui oikein hyvin ja ainoa, mikä haritti oli se, että ei tullut istutettua enempää kynsiä. Toivottavasti kynnet talvehtivat hyvin.

Keväällä odotan lumien sulettua, että saamme maalta palsternakkaa ja maa-artisokkaa. Niitä jäi melko paljon odottamaan kevätsadonkorjuuta. Toivottavasti myyrä ei syö satoa.

Kaikkein tärkein työvaihe on, että kylvää. Jos e jää tekemättä, ei ainakaan saa mitään satoa. Kun kylvää mahdollisimman paljon ja monenlaista, niin aina jokin kasvi onnistuu hyvin ja joku jopa äärimmäisen hyvin. Ja sitä, mitä saa paljon ja yli oman tarpeen, voi sitten lahjoittaa myös muiden iloksi tai vaihtaa johonkin, mikä ei itsellä onnistunut niin hyvin. Minä vaihtelen satoa mm. kasikymppisen äitini kanssa, jolla on ihana pieni kasvimaa rivitalon takapihalla.

Viljely pitää viljelijän mielen ja kehon terveenä, oli viljelijä, minkä ikäinen hyvänsä <3 Ja parhaimmillaan se on ylisukupolvinen yhteinen harrastus ja elämäntapa.

Muut #suuntanaomavaraisuu2024 tammikuun postaukseen osallistuvat:

maanantai 4. joulukuuta 2023

Ajatuksia kuluneesta vuodesta 2023

Tämän #suuntanaomavaisuus- postauksen teemoina ovat kuluneen vuoden pohdinnan ohella lahjat, hankinnat ja ihmissuhteet.

Tämän vuoden alussa olin vielä vanhempain vapaalla ja puoliso lomautettuna. Vuoden ensimmäiset kuukaudet olimme paljon yhdessä mm. kalassa jäällä. Kävimme pilkillä ja pidettiin iskukoukkuja. Huhtikuun puolivälistä asti olen ollut taas töissä, ensin puoli vuotta osa-aikaisena ja marraskuun alusta kokopäiväisesti. Töiden takia en ehtinyt kasvattaa ja säilöä ihan niin paljon kuin olisin halunnut, mutta yllättävän paljon kuitenkin. Kesällä ei ehditty kalalle kuin ihan pari kertaa ja esim. kevään lahnaverkot jäivät laittamatta samoin syksyllä tuulastamatta. Kasveista kesän ehdottomat epäonnistujat olivat tomaatti ja peruna sillä molempiin iski rutto ja sadot jäivät aika pieniksi ja huonoiksi. Tomaatteja syötiin kyllä tuoreeltaan ja muutama purkki tuli salsaa, mutta mitään isompaa säilöntää niistä ei tarvinnut tehdä. Samoin perunasato riittää kyllä joksikin aikaa nyt talvella, mutta nyt alkaa jo huomata, että osa alkaa mennä pilalle kellarissa. Porkkanoita ja punajuuria on myös kellarissa vielä samoin vähän omenoita. Omenasato oli aika hyvä. Pidin viime viikonloppuna kunnon säilöjäisiä ja tein mm. omenahilloa kun omppuja oli vielä paljon eteisessä, jossa ne olisi menneet umpijäähän. Myös kurpitsoita piti säilöä urakalla. Tein niistä sosetta ja kurpitsapiirakan täytettä pakkaseen. Ja löytyi vielä kolme kesäkurpitsaakin. Kesäkurpitsasato oli ihan mahtavan suuri. Eipä tullut mitattua montako kiloa niitä tuli, mutta lahjoitin niitä pois monta laatikollista ja söimme niitä itsekin. Muuten tämä vuosi oli aika tavanomainen, ei mitään uutta tai ihmeellistä. Tänä vuonna meillä ei ollut mitään lihaeläimiä kasvamassa. Sellaiseen ei nyt ollut aikaa. Kanoja meillä toki edelleen on ja yksi kana hautoi kaksi tipua loppusyksystä. Nyt ne ovat jo paljastuneet molemmat kukoiksi, joten kaksi pikku paistia on tulossa. Meillä on kaksi kukkoa ennestään ja se riittää meille. Pari uutta kanaa muutti naapurista kesän lopulla ja uutta verta on laumaan on tullut sitä kautta.

Tänä vuonna ei muistaakseni olla tehty mitään omavaraisuuden kannalta merkittäviä hankintoja. Isoimmat ovat ehkä uusi iso pakastin ja puolison rakentamat hyllyt kellariin ja alakerran lasieteiseen. Kellariin mahtuu nyt aiempaa enemmän ja järkevämmin tavaraa. Eteisen hyllyt toimivat talvella varastohyllyinä ja keväällä taimikasvatuksessa. Loppukesästä niillä mm. kuivattiin sipuleita. Joululahjaksi minulla ei ole mitään erityisiä toiveita, mutta ajattelin ostaa itselleni kunnon ulkoiluvaatteet ja kengät, joissa tarkenisi pilkkiä. Puoliso tuntuu haaveilevan jääsahasta. Mistä tulikin mieleen, että koitettiin eilen viedä verkkoja järvelle, mutta jää ei ollut riittävän paksua ja vahvaa vielä.

Ihmissuhteet, niitä sai myös pohtia tässä julkaisussa. Minun tärkeimmät ihmissuhteeni ovat omassa perheessä. Vanhin lapsi on jo 18v., nuorin reilu vuoden vanha ja siinä välissä 15- ja 11. vuotiaat. Isommat tekevät jo paljon itse kaikenlaista ja ovat suureksi avuksi pienimmän kanssa. Äitini on auttanut paljon lasten kanssa aina ja nyt isommat myös käyvät mummon apuna mm. siivoamassa. Viedään äidille usein kaloja, sieniä tai muuta syötävää, jos itsellä on paljon. Mutta myös toisinpäin, koska äiti on innokas kasvimaaihminen ja marjastaja vaikka ikää on yli 80-vuotta. Ja veljeni on myös yksi läheisimpiä ihmisiä, joka soittaa minulle usein, vaikka minä en oikein osaa oma-aloitteisesti soittaa koskaan kenellekään. Veljellä on maatila ja pojat ovat olleet siellä kesätöissä. Häneltä ollaan saatu myös monenlaista apua monissa asioissa. Joskus myös toisinpäin. Puolisolla on myös oma lähipiiri tässä ihan lähellä ja voisi sanoa, että meillä on monella tapaa turvaverkot kunnossa. Tiedän, että jos tulee, mitä tahansa, niin aina saa apua. Ystävät ja sukulaiset on tosi lähellä, ihan kilometreissä mitaten myös. Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa itse, joitain harvoin käytettäviä asioita voi lainata toisilta. Yhdellä on yhtä, toisella toista. Naapureita meillä ei ihan tässä lähellä ole muuten kuin enimmäkseen kesä- ja loma-aikoina. Heidän kanssaan meillä on yhteinen roska-astia ja talvella kun jäämme vain me, niin roskiksen tyhjennysvälin voi vaihtaa kuuteen viikkoon.

Kaiken kaikkiaan ihmissuhteet kannattaa pitää kunnossa ja asiallisella tasolla, niin moni asia on helpompaa. Ihminen tarvitsee yhteisöä, harvasta on erakoksi. Itse tapaan töissä ja luottamustoimissa paljon ihmisiä, mutta koen olevani hiukan introvertti kuitenkin. Kun on vapaapäivä, en mielellään lähtisi kotoa mihinkään. Viihdyn kaikista parhaiten kotona perheenjäsenten kanssa. Toisaalta tykkään myös siitä työroolista, että voi tavata ihmisiä. Mutta näinhän useimmissa ihmisissä on monia puolia, joissa vaan pitää löytää tasapaino.

Ehkä tässä kirjoituksessa ei nyt ollut kovin paljon omavaraisuutta, mutta tällaisia mietteitä aiheet minussa herättivät.

Hyvää joulun odotusta sinulle!

#suuntanaomavaraisuus

Yhteispostauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi)

Linkit

Kurkkaa mitä muut ovat tässä kuussa kirjoittaneet

Kasvuvyöhyke 1

Apilankukka https://apilankukka.fi/rakas-paivakirja/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/joulukuu2023/

Kasvuvyöhyke 2

Äärelä https://varmuusvara.blogspot.com/2023/12/joulukuun-yhteispostaus.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/12/suuntana-omavaraisuus-joulukuu-2023.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/12/talvi-tuli.html

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/12/suuntanaomavaraisuus-joulukuu-2023.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-12/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/vuosi-2023-muistelot

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/12/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-12.html

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=1781

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2023-yhteenveto/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/12/4-luukku-unelmana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 6

Farmescape https://farmescape.fi/suuntana-omavaraisuus-lapissa

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/12/04/joulukuu-23-miten-vuosi-sujui/

maanantai 6. marraskuuta 2023

Ajatuksia (sähkön) kuluttamisesta

Tämän kertaisessa yhteispostauksessa pohditaan sähkön säästämistä ja vastuullista kuluttamista.

Sähkön suhteen olemme erikoinen talous; meidän sähkölaskut ovat talvella paljon pienempiä kuin kesällä. Syy siihen on lämmitysjärjestelmämme, joka lämmittää talvella käyttöveden ja kesäksi lämminvesivaraaja laitetaan lämpiämään sähköllä. Veden lämmittäminen on ehdottomasti kaikkein eniten sähköä vievä juttu kotona. Uunimme on yli 20-vuotta vanha Ukko-Uuni, josta en tiedä saako niitä enää edes ostettua. Pienen metsästyksen jälkeen saatiin pari vuotta sitten hommattua uudet sisäosat uuniin. Meillä on katolla aurinkopaneelit, mutta vedenlämmityksen suhteen meitä palvelisi paljon paremmin aurinkokeräin. Siitä on ollut puhetta pitkään, mutta puheet ja suunnitelmat eivät vaan jostain syystä muutu käytännöksi. Vuosittainen sähkön kulutuksemme on n. 9000-10000 kWh:a vuodessa, mikä on minusta melko kohtuullinen perheelle johon kuuluu 6 hlöä, vaikkei kaikki ihan aina kotona olekaan. Olen tosi tarkka rahan käytöstä, mutta sähkön kulutusta ja hintaa en jotenkin jaksa seurata päivittäin. Puoliso on yleensä tietoisempi sähkön hinnoista ja muistuttaa, jos sähkö on erityisen kallista. Silloin ei pestä pyykkiä tai tehdä uuniruokia sähköuunissa.

Meillä saattaa olla sähkösyöppöjä kodinkoneita, kuten vanhat Rosenlew-sähköuuni ja -jääkaappi. Meillä oli ihan uudet halvahkot versiot, mutta ne hajosivat 5-10- vuotiaina. Ja niiden tilalle on löytynyt lähes ilmaiset vanhat uskolliset koneet, joilla taitaa olla ikää kohta 30-vuotta. Ennen koneet tehtiin kestäviksi. Näiden hankintaan on ohjannut vahvasti myös raha. Usein laitteet tuppaavat hajoamaan silloin kun rahaa ei oikein ole. Ja kuten usein, väliaikaiset ratkaisut jäävät pysyviksi. Tai kunnes nämä koneet hajoavat. Muutama viikko sitten meillä hajosi astianpesukone. tai oikeastaan siitä hajosi vain luukku; se ei enää naksahtanut kiinni. Mietittiin koneen korjaamolle vientiä ja uuden hankintaa. Puoliso kuitenkin ajatteli ottaa koneen irti ja purki sitä hiukan. Jokin pieni osa oli painunut väärään kohtaan ja sen pystyi laittamaan takaisin. Nyt kone on toiminut taas ihan normaalista. Ainakin sille saatiin lisäaikaa.

Muuta tekniikkaa meillä on aika minimaalisesti. Telkkari meillä on, kohtuullisen pieni, tädin vanha, vaikkei kovin vanha iältään kuitenkaan. Muutama vuosi oli niin, ettei sitäkään ollut. Yhden lapsen huoneessa on tietokone, mutta sitä ei taida juuri kukaan paljon käyttää. Isommilla lapsilla on tietokoneet isänsä luona, mutta minun luonani eivät ole koneella. Ovat tottuneet tällaiseen ratkaisuun. Erossa telkkari ja kaikki tietokoneet siirtyivät ex-puolison kotiin ja minun luokseni ei ole tullut hankittua uusia. Osin rahallisista syistä. Olen kyllä ostanut kaikille kunnolliset kännykät taannoin, kun ajattelin, että inflaatio syö säästöjä ja laitteiden hinnat nousevat. Väittäisin, että osuin silloin oikeaan. Tietokonetta käytän töissä ja kuntapoliittisiin asioihin minulla on kunnan laite. Voisi kuvitella, että käyttäisin näitä laitteita omiin asioihini, mutta siihen on tarvetta ihan tosi harvoin. Teen kännykällä melkein kaiken tarvittavan. Viime aikoina on kyllä alkanut tuntumaan, että ikänäkö alkaa olla suurin este asioiden hoitamiseen puhelimella. Mutta siksi mulla on lasit, jos vaan muistaisi pitää niitä mukana.

Mielestäni vastuulliseen kuluttamiseen liittyy se, että hankitaan koneita ja laitteita hyvin harkiten. Ja sellaisia, joita voi korjata. Ihan jokaisen muodin mukaan ei siinäkään tarvitse mennä. Muutenkin meillä on lähes kaikki vanhaa ja kierrätettyä. Osin taloudellisin perustein, osin ympäristösyistä, mutta myös siksi, että meille ei ole hirveän tärkeää se, miltä omistamamme tavarat näyttävät muiden mielestä. Tämä pätee kotiin, kodin tavaroihin, autoon ja vaatteisiin.

Kuluttajina olemme aika huonoja. Meidän kulutustottumuksilla ei pyöritetä markkinataloutta isosti. Ruokakaupastakin ostamme ehkä vähän eri tavalla kuin keskiverto perhe, koska varsinkin kesällä ja syksyllä meillä on paljon omia kasviksia ja vihanneksia ja munia emme osta kaupasta koskaan. Osittain myös kala ja liha on muualta kuin kaupan hyllyltä. Vaatteet ovat kirpputoreilta- ja ne kaupan vaatteet, mitä etenkin perheen miespuoliset ostavat, käytetään ihan loppuun. On myös palveluja, joita emme osta. Puolisoni tekee itse pieniä kodin korjauksia ja minä leikkaan kaikkien perheenjäsenten hiukset. Tosin mun hiuksia ei kukaan leikkaa, niin ne ovat saaneet vaan kasvaa. Mutta ei me olla ihan "itse tein ja säästin"- ihmisiä. Joskus pitää kyllä tunnistaa ja tunnustaa, ettei jotain voi ja pysty tekemään itse ja silloin kannattaa kyllä hommata ihan oikea ammattilainen tekemään työ.

Sikäli en ehkä ole vastuullinen kuluttaja, mitä sillä nyt ikinä tarkoitetankaan, että ostaisin aina jotain luomua, lähiruokaa, reilua kauppaa jne. Monesti on ollut pakko ostaa sitä, missä on edullisin kilo- tai litrahinta. Se, että saa koko perheen vatsat täyteen, ja saa vielä hankittua joskus jotain muutakin kuin pelkkää ruokaa, ajaa ideologian ohi. Ehkä se sitten kompensoituu jossain muussa. En usko, että on vain yksi oikea tapa olla ja elää. Tai kuluttaa. Kohtuus kaikessa on se mun juttu.

#suuntanaomavaraisuus

Yhteispostauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi)

Marraskuu

Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/rakentaminen-kulutustekona

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/marraskuu2023/

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/11/suuntanaomavaraisuus-marraskuu-2023.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/11/paljonko-lamminta.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/11/suuntana-omavaraisuus-marraskuu-2023.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-11/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/11/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-11.html

Evil dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17668

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/tuunauksesta-toimeen

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/11/sahkon-saasto.html

My CO2 Quota https://myco2quota.wordpress.com/2023/11/06/sahkon-saastoa-mokilla/

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/11/unelmana-omavaraisempi-elama-sahkon.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitako https://korpitalo.wordpress.com/2023/11/06/marraskuu-23-sahko-ja-kulutus

maanantai 7. elokuuta 2023

Kotitarvekalastus; koko perheen yhteinen harratus

Alkuvuodesta innostuin kovasti näistä blogijutuista pitkän tauon jälkeen, mutta sitten alkoivat työt ja pihan kevät hommat niin innostuksesta huolimatta en ole muistanut tai saanut aikaiseksi kirjoittaa moneen kuukauteen. Olen huomannut, etten saa edes Instagramiin otettua kuvia vaikkapa puutarhasta. Mutta sellaista elämä on.

Puutarhassa on tosi vehreää ja rehevää, mutta kaikki on aika myöhässä. Ensimmäinen kokonaan korjattu sato on valkosipuli ja se onnistui erinomaisesti. Johtunee siitäkin, että puoliso syksyllä peitteli syksyllä valkosipulimaan ennen lumentuloa, ettei kanat päässeet sitä tuhoamaan ja poisti pressun kun kanat menivät talvikanalaan. Yleensä talvivalkosipuleiden tuhoksi on koitunut juuri kuopsutteleva kanalauma. Nyt tyhjäksi jääneeseen kohtaan kasvimaata on istutettu kiinankaalin ja punakaalin taimia, jotka kylvin kesäkuussa. En tiedä ehtivätkö kasvaa ollenkaan, mutta ehkä ne voi syöttää edes kanoille tai kanoille. Parempi istuttaa tai kylvää jotain kuin antaa rikkaruohojen vallata.

Tällä kertaa yhteispostauksen aiheena oli yksi meidän perheen lempiharrastus: kotitarvekalastus!

Itsellä ei ole kovinkaan kummoista kalastustaustaa, muuten kuin, että olen pitänyt keväisin katiskaa läheisesssä, pienen pienessä järvessä, joka ei ole paljon lampea suurempi. Yhtenä keväänä katiskan pidolla oli minulle oikeastaan sellainen elämää ylläpitävä merkitys. Olin yksin lasten kanssa, rahat tosi tiukilla ja henkisesti olin ihan totaalisen loppu ja uupunut. Sinä keväänä söin itse pääasiassa paistettuja ahvenia, kissa söi paistettuja ahvenia ja kanat keitettyjä ahvenia ja niiden perkeitä. Ja pitkähköllä sairaslomalla päiväni ainoa tavoite oli käydä katsomassa katiska ja se piti minut jollain tasolla liikkeellä ja melkein järjissään. Sitä seuraavana keväänä kalastus muutti elämän hiukan eritavalla. Ystävä oli järjestänyt minulle apua polttopuiden tekoon ja tämän mukavan apumiehen kanssa tulin vieneeksi lahnaverkot siihen samalla pienelle järvelle. Seuraavana päivänä, helluntaina, kävimme ne verkot katsomassa ja saimme saavillisen lahnoja, toisen mokoman vapautimme liian pieninä. Kalakaverin kanssa tuntui niin kuin oltaisiin tunnettu aina ja tulinkin sanoneeksi, että: "Helluntain hengessä tekisi mieli sanoa, että pitäisin siut tässä koko kesänkin." Ja niin siinä sitten kävikin, seuraavan vuoden helluntaiaattona menimme naimisiin.

Puolison myötä kalastus tuli myös minulle harrastukseksi. Välillä käydään kalassa enemmän välillä vähemmän. Viime talvena käytiin paljon pilkillä ja pidettiin iskukoukkuja. Keväällä oli katiska vähän aikaa järvessä ja muutaman kerran olemme uistelleet. Talvella puoliso pitää porukan kanssa talviverkkoja, siellä yleensä en ole mukana. Meillä on nyt vuoden vanha tytär, joka kulki viime talven ahkiossa pilkillä mukana ja kesällä hän istuu pelastusliivit päällä veneessä muovilaatikossa, koska veneen pohja tuppaa olemaan useimmiten märkä. Välillä tyttö nukahtaa, välillä on hereillä tyytyväisenä, toisinaan huutaa ja jos oikein kovasti huutaa, eikä esim. eväät auta, täytyy sitten lähteä kotiin. Yllättävän kivasti on onnistunut kalastus vauvan kanssa. Myös isommat lapseni ovat innostuneet jonkin verran kalastuksesta. Yksi heistä kalasti alkukesästä aika paljonkin öisin. Aamulla oli usein haukifileet tai suolistetut ahvenet jääkaapissa odottamassa.

Mitä kalastukseen tarvitaan?

Kalastusmaksut pitää maksaa, niistä tietoa löytyy vaikkapa googlaamalla sanan kalastonhoitomaksu. Lupia ei tarvitse maksaa, jos vain mato-onkii tai pilkkii, mutta muissa tapauksissa pitää maksaa.

Omasta mielestäni kalastuksen ei tarvitse olla kallista välineurheilua. Hienoihin vehkeisiin saa uppoamaan rahaa ihan niin paljon kuin haluaa, mutta vähemmälläkin pärjää. Itse aloitin ihan sellaisella tavallisella katiskalla, jota en edes soutanut mihinkään vaan heitin rannalta. se oli narun päässä ja naru puuhun tai laituriin kiinni. Omia välineitä minulla ei muita olekaan, puolisolla on paljon peruskalastustarvikkeita. Niitä on kertynyt, koska hän on kalastanut ihan pienestä pojasta asti. Meillä ei ole hienoja veneitä, mutta käytössä pari perussoutuvenettä kahdella eri järvellä. Myöskään mitään luotaimia tai muita sähkövempeleitä meillä ei ole. Kalan hinnan saisi kipuamaan tosi korkeaksi, mitä kalliimpia välineitä hankkisi.

Mitä teemme kalasta?

Kalat joita meidän pyydyksiin tarttuu ovat ahven, hauki, lahna, särki, kuha ja joskus harvoin taimen. Osa saaliista tietysti syödään saman tien. Paistettua kalaa, kalakeittoa, uunikalaa, kalapihvejä, savukalaa, graavikalaa... Särkiä ja savulahnaa olemme tölkittäneet uunissa lasitölkkeihin ja ne ovat säilyneet pitkään kellarissa. Pakkasesta taitaa löytyä melkein aina jotakin kalaa. Jos ei muuta niin syöttikaloja. Jos syöttikalat ovat eri järvestä kotoisin ne pitää pakastaa ja muutenkin syöttejä on hyvä olla varuilta. Niitä tarvitaan ainakin rapumertoihin ja iskukoukkuihin. Ja hätätapauksessa ne voisi keittää kanoille. Jos saamme oikein ison saaliin niin silloin aina "koko suku" saa kaloja. Ja tosiaan usein keitämme kanoille kalat ja niiden perkeet. Raakana en antaisi loisten pelossa ja väittävät, että raaka kala saa munat maistumaan kalalta. Kalan perkeet myös herättävät kylmän kompostin tehokkaasti.

Kalan nahkojen muokkaus voisi olla seuraava mielenkiintoinen opettelun aihe.

Yhteispostaus aiheissa oli heitetty ilmaan ajatusleikki; jos saisin vallan muuttaa yhden asian omassa omavaraistelussa, mikä se olisi?

Isompi tontti. Se on sellainen ikuisuus haave, pientila tai paljon isompi tontti. Mutta kun tämä talo tuntuu niin kovasti kodilta ja on ihan melkein maksettu. Koska talo on vanha ja tontti pieni, esimerkiksi kiinteistövero on todella pieni. Talon kulut ovat muutenkin pienet ja edessä häämöttää jo velattomuus, ei tee mieli etsiä sitä unelmien paikkaa. En tiedä muuttaisinko kuitenkaan paljoakaan.

#suuntanaomavaraisuus -postauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi)

Muut mukana olevat blogit:

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/elokuu2023/

Kakskulma https://kakskulma.com/mita-haluaisin-osata-ja-kesan-raksakuulumiset

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/ankat-ja-kanat-suuntana-omavaraisuus-elokuu-2023/

Kasvuvyöhyke 2

Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2023/07/kotitarpeilun-suuret-ilot.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-8/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/08/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-8.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/07/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2023.html

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2023/08/suuntana-omavaraisuus-2023.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kotivaraelo-asioita-kalastuksesta-ja-elukoista

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2023/08/kotitarvekalastus-koko-perheen-yhteinen.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-kotitarve-elaimet/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/08/unelmana-omavaraisempi-elama-mita.html

Mustikkamaitoa https://mustikkamaitoa.fi/oman-sadon-sailonta-ja-sadeveden-keruuta-vihdoinkin-suuntana-omavaraisuus/

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/08/07/elokuu-23-evasta-koko-talven-varalle/

maanantai 6. maaliskuuta 2023

Nälkä pois!?

Olin tänä vuonna tammikuussa päättänyt pitää sellaisen älä osta mitään- tammikuun. Ajatuksena oli käyttää niitä ruokia, mitä kellariin, pakastimiin ja kaappeihin on eri muodoissa pitkin vuotta säilötty ja ostettu. Kotivararuokien kierrätyksen ohella oli myös tavoitteena säästää rahaa, että voisin olla hoitovapaalla kotona vähän pitempään. Sitä varten olin jo säästänyt rahaa siitä asti kun tiesin odottavani kuopusta. Sitten kävi niin, että vähän ennen joulua autosta hajosi automaattivaihdelaatikko ja auto oli korjaamolla vuoden vaihteen. Koko remontin hinnaksi tuli lopulta 3170 euroa ja sehän vei kaikki säästöt ja osan tammikuun ruokarahoistakin. No, jos jotain hyvää niin se, että oli niitä säästöjä ja, että oltiin aiottu pitää se älä osta mitään- tammikuu. Koko tammikuun ruokaostoksiin meni lopulta 156,86 euroa eli ihan kokonaan ei pystytty olemaan ostamatta. Mielestäni kuitenkin aika hyvin, sillä meitä asuu tässä vähän viikosta ja päivästä riippuen kolmesta kuuteen henkeä samassa taloudessa. Instagramiin postasin asiasta tammikuussa joka päivä. Minut löytää sieltä nimellä mammmukka.

Tuon tammikuun perusteella sanoisin, että oman pihaviljelyn, kalastuksen ja keräilyn vaikutus perheemme ruokaturvaan on merkittävä. Lisäksi olemme keränneet kohtuu ison kotivaran kaupan elintarvikkeitakin. Sellainen 72 tuntia ei meillä tunnu yhtään missään. Tuo kuukausikin oltaisiin pärjätty varmasti käymättä kaupassa, mutta se oli tarkoittanut lähinnä tuoreiden hedelmien ja maitotuotteiden puuttumista ruokavaliosta. Tammikuussa kellarissa oli vielä tuoreita porkkanoita, purjoa ja perunaa sekä sipulia löytyi. Pakkasessa marjoja, lihaa, kasviksia... kuivattuna sieniä, yrttejä, keittojuureksia ja säilykkeitä erilaisia mehuista ja hilloista säilykekalaan. Eikä me vieläkään olla koko viime kesän satoa syöty ja jotain esim. kuivattuja sieniä on toissasyksyltä.

Viime kesänä säilöinkin ehkä poikkeuksellisen paljon. Yksi syy oli se, että arvelin maailmantilanteen johtavan joidenkin ruoka-aineiden pulaan tai vähintäänkin hintojen suureen nousuun. Eikä se väärä arvio ollutkaan. Toinen syy oli se, että olin lomalla ja äitiyslomalla huhtikuusta saakka ja minulla oli aikaa. Siihen liittyen, minulla taisi ilmetä jonkinlaista pesänrakennusviettiä tuollaisessa maanisessa säilömisvimmassa! Tänä keväänä minulla on aikalailla samanlainen epäilys, että myös tulevalla kasvukaudella kannattaa kasvattaa, kerätä ja säilöä mahdollisimman paljon. Ei voi tietää, mitä tapahtuu. Olen jo laittanut chilit, paprikat ja tomaatit kasvamaan. Niin ja uutena, minulla on kasvamassa muutama tomatillon taimi. Joka vuosi haluan kokeilla jotain uutta ja tänä vuonna se on tuo.

Luulen, että moni muukin on alkanut ajattelemaan omia viljelyksiä. Kävin viikolla Prismassa siemenostoksilla kun paikallinen osuuskauppa antoi mobiilisovelluksessa -20%:n alennuksen siementen kertaostoksesta. Huomasin, että melkein kaikki tomaatin siemenet oli myyty. Muutamia pusseja oli jäljellä joistain pienistä kirsikkatomaattilajikkeista. Itse ostin aikalailla sellaisia peruskasvimaan kasveja, vaikka olin ostanut niitä jo viime syksynä joistain alennusmyynneistä. Siementen osalta olen selvästi myös ostellut vähän pahanpäivän varalle. Sikäli mielestäni järkevästi, että olen ostanut niitä siemeniä, mitä tiedän pystyväni kasvattaa. Enää en hurahda kaikkiin mahdollisiin erikoisuuksiin.

Ostin myös joitain vähän kylmää sietäviä salaattikasveja, lähinnä aasialaisia ja retiisiä. Tarkoitus on laittaa niitä pian kasvihuoneeseen. Olen muutamana vuonna laittanut jo maaliskuussa niitä kasvihuoneeseen. Ne alkavat kasvaa kun aurinko lämmittää jo päivisin. Olen peittänyt ne muutamalla harso- tai muovikerroksella aluksi. Myös herne ja persilja toimii tämmöisenä aloituskasvina. Toissakeväänä rakennettiin myös kuumeneva kompostikasa kasvihuoneeseen ja sehän tuotti kivasti lämpöä ja sen päällä pystyi kasvattamaan esim. tomaattia ruukuissa paljon ennen kuin niitä olisi voinut oikeasti viedä kasvihuoneeseen. Toivottavasti tänä keväänä olisi aikaa tehdä samanlainen systeemi. Se oli vain sellainen verkkokompostikehikko tai verkkorullan pätkä kehikkona kasvihuoneen nurkassa, mihin kasattiin puolikypsää ja tuoretta kompostitavaraa mm. kanalasta.

Maatiaiset

Yksi tämän kerran yhteispostausten mahdollisista aiheista oli maatiaiskasvit ja eläimet. Minusta aihe on kiehtova ja olen aiemmin ollut Maatiainen ry:n jäsen mm. lehden takia. Nyt valitettavasti olen joutunut karsimaan yhdistysten jäsenyyksiä, koska rahaa on ollut vähemmän käytettävissä. Vaikka aihe on kiinnostava, en sinänsä ole käytännössä mikään maatiaisten viljelijä ja kasvattaja. Kanalauma on ihan täysin sekarotuinen. Ensimmäiset tiput haudoin munista, jotka olivat yhdeltä kaverilta ja taisivat olla sekarotuisia nekin. Sen jälkeen melkein joka vuosi kanaparveen on tullut yksittäisiä tai muutamia kanoja eri paikoista eri syistä. Jotkut ovat tulleet ensin talvihoitoon, mutta muutaman talven jälkeen jäivätkin. Joku on luopunut kanapidosta kokonaan ja jostakin kanaparvesta on jäänyt yksi tai kaksi jäljelle kun muille on käynyt jokin tapaturma. Näistä sitten on lisääntynyt hyvinkin sekalainen joukko. Minua ei haittaa, että ovat kirjavaa sekalaista joukkoa. Hyvin terveitä ainakin ovat olleet. En myy tai anna kanoja tai kukkoja yleensä kenellekään, joten sekarotuisuudesta tuskin kannattaa kenenkään olla erityisen huolissaan. Tiedän, että se voi olla vähän tunteita herättävä aihe eläinten kohdalla.

Se on muuten jännä juttu, että jotkut ihmiset kuvittelevat, että maatiainen on sama kuin sekarotuinen, Ainakin se käy ilmi kun puhutaan maatiaiskissoista. Toivottavasti suomalainen maatiaiskissa säilyisi. Jos minulla olisi aikaa ja hiukan enemmän intohimoa näihin maatiaisiin, alkaisin kasvattaa suomalaisia maatiaiskissoja. Mutta tiedän, että ei olisi minun juttu sitten käytännössä ollenkaan.

Kasveissa, perennoissa lähinnä, meillä on varmasti pihassa maatiaislajikkeita, mutta nyt talvella lumen peittäessä puutarhaa, en muista mitä.

Mutta kevättä kohti onneksi mennään, siitä varmana merkkinä siis jo tuo aloitettu taimikasvatus!

Miksi pidän blogia?

En oikein enää muista, miksi aloitin. Ehkä halusin jakaa omia arkisia asioita vertaistuen takia.

Osa syy on varmaankin se, että olen jollakin tasolla tiedostanut, että osaan sellaisia käytännön taitoja, joissa voin antaa vinkkejä ja jakaa oppeja, miten jotakin voi tehdä. Olen jo ihan pienenä ollut kasvimaalla mukana ja alakoululaisesta asti alkanut tunnistaa luonnonkasveja. Minua on aina erityisesti kiinnostanut kaikki sellaiset kasvit, joita voi syödä tai muuten käyttää. Samoin kaikenlainen itse tekeminen on mielenkiintoista. Nyt on tullut vähän sellainen olo, että olen koko elämäni valmistautunut tällaisia aikoja varten. Tuntuu mukavalta kun voi ehkä olla avuksi. Viime aikoina olen jakanut juttuja enemmän siellä Instagramin ja Facebookin puolella. Ja näköjään edelleenkin siellä on ne kuvat, en saa aikaiseksi latailla niitä tänne.

Tätä blogia pitäisi kyllä päivittää tämän ulkoasun osalta. Luulisin. Tämä on ollut ehkä 10 vuotta ihan samanlainen.

Kirjoitukset #suuntanaomavaraisuus -teemalla löydät tältä listalta, eri puolilta Suomea. Postauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi)

Tämän kertaisessa yhteispostauksessa mukana:

Kasvuvyöhyke 1

Maijalassa https://www.maijalassa.com/haaveita-ruokaturvasta-ja-kestavammasta-maataloudesta/

Kakskulma https://kakskulma.com/miksi-kirjoitan-blogia/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/maaliskuu2023/

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/pienviljelyn-vaikutus-omaan-kulutukseen–suuntana-omavaraisuus-maaliskuu-2023

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/03/suuntana-omavaraisuus-15-nalka-pois.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-3/

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/03/pienviljelijan-ruokaturva.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/miksi-kirjoittaa-blogia

Caramellia https://caramellia.fi/maalis2023/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/03/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-3-miksi.html

Evil dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17186

Sanni ja farmi http://www.sannijafarmi.fi/2023/03/suuntana-omavaraisempi-elama.html

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2023/03/nalka-pois.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-23-bloggarin-oma-tarina/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/03/unelmana-omavaraisempi-elama-siemenet.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/03/06/maaliskuu-23-miksi-blogi/

maanantai 6. helmikuuta 2023

Esikasvatukset, mitä kannattaa kasvattaa?

Mitä kannattaa esikasvattaa?

Ensinnä vastaus otsikon kysymykseen: sehän riippuu ihan vuodesta, eikä sitä aina pysty etukäteen ennustamaan.

Jos vaan minulla on aikaa ja jaksamista, yritän kasvattaa niin montaa erilaista lajia ja kasvia kuin mahdollista. Näin varmistan sen, että joku sato onnistuu ihan kivasti ja jokin toinen tuottaa aivan huippusadon. Ja yleensä jokin ei onnistu sitten lainkaan. Tässä on toki sellainen kauhun tasapaino, jos kasveja on kovin paljon ja erilaisia. Voi olla, että kasveja kuolee ajan ja hoidon puutteen takia, jos on tullut haalittua liikaa kasvatettavaa.

Kasvit, joita yleensä aina laitan ovat kylvö järjestyksessä chili, paprika, tomaatti, purjo, kurkku ja kurpitsat. Usein minulla on myös jotain kaaleja, mutta ne tuntuvat olevan niin ötökkäherkkiä, että en aina jaksa väsäillä niiden kanssa. Joka vuosi kasvatan yleensä myös jotakin erikoisempaa kuten maissia, vesimelonia, okraa, munakoisoa… Joskus niistä saattaa saada muutaman hedelmän, joskus ei mitään. Olen päättänyt, että tänä vuonna keskittyisin niihin, mistä voi varmemmin odottaa satoa.

Viime ja toissa vuonna söimme tomaattisatoa vielä joskus marraskuulla ja niitä riitti myös säilömiseen. Etenkin toissasyksynä tein monta purkillista ketsuppia ja salsaa. Myöhään syksyllä niitä viimeisenä sisällä kypsyneitä mahdollisesti jo vähän ryppyisiä tomaatteja voi hyvin käyttää ruuanlaittoon.

Tomaatin esikasvatuksessa minulla on monia tapoja, mistä saan taimia. Ostan yleensä sekä kasvihuonetomaatin ja avomaantomaatin siemeniä. Avomaalla voi saada myös hyvän sadon. Otan talteen siemeniä myös kaupan tomaateista. (Edit. Ei ehkä kuitenkaan kannata. Tässä yksi tuoreimpia löytämiäni artikkeleita.) Viime vuonna suurin osa kasveistani oli sellaisia kaupan lajikkeita. Siemeniä oli Närpiön erivärisistä pikkutomaateista ja ne tekivät tosi paljon tomaatteja yhteen terttuun. Oli myös Lidlin ulkomaisista erikoistomaateista, niistä suklaanvärinen ja iso violetti tekivät ihan mahtavan hyvänmakuisia hedelmiä. Nämä kaupalliset lajikkeet olivat hyvänmakuisia vastoin luuloja. Luulen, että se johtui siitä, että kasvoivat oikeassa mullassa ja maassa sekä ne oli kerätty kypsänä suoraan kasvista. Koska tomaatin esikasvatus koulimisineen on vähän sellaista näpertelyä, ostan usein myös taimimyymälöistä muutamia taimia. Alkuun annan niihin kasvaa varkaita, jotka sitten irrotan vesilasiin juurtumaan. Niistä saa uusia kasveja, jotka yleensä ehtivät tehdä hedelmiä myös. Näin saa samalla rahalla useamman taimen. Kolmas tapa, miten saan taimia, on vähän ehkä erikoinen. Tomaatin taimia nousee lähes joka kesä jälkikompostoituviin kasoihin ja kurpitsapenkkeihin. Ne ovat siis sellaisista tomaatin siemenistä, mitä ovat kulkeutuneet ihmisten ja kanojen ruuansulatuksen sekä vielä kompostinkin läpi. Olen monena vuonna siirtänyt ihan onnistuneesti näitä taimia kasvamaan kasvihuoneeseen tai ruukkuihin. Ne saattavat olla ihan, mitä lajiketta tahansa. Muita kasveja, mistä olen löytänyt tällaisia villejä taimia ovat myös paprika ja ananaskirsikka. Tällaiset paprikat eivät yleensä ehdi kasvaa, mutta ananaskirsikat olen saanut hyvin talvehtimaan sisällä, ja niistä voi helposti ottaa keväällä pistokkaita ja saada monta uutta kasvia. Paprikoihin tulee herkästi kirvoja, joten niitä en ole enää talvettanut sisällä ruukussa.

Pistokkaita voi ottaa myös kaupan ruukkuyrteistä. Helpoimpia taitavat olla minttu ja basilika. Tekevät helposti juuria vesilasissa. Ruukkuyrttejä voi myös istuttaa melko helposti isompaan ruukkuun tai avomaalle.

En ole koskaan tehnyt laskelmia paljonko esikasvattamalla säästää rahaa, mutta ihan varmasti säästää. Kaupasta ostetun taimen hinnalla saa helposti siemenpussin tai useamman, josta saa muutamasta taimesta kymmeniin taimiin uusia kasveja. Tietenkin työlle voisi laskea hinnan, mutta itse en sitä tee, koska minulle tämä on rakas harrastus, jota teen rakkaudesta lajiin. Oikeastaan koko prosessi taimikasvatuksesta säilöntään on minulle elämäntapa, jota varmaankin tekisin myös ihan vaan siksi, että nautin siitä. Mutta tietenkin on ihan loistavaa, että sillä voin ruokkia myös perhettäni. Esikasvatuksen suuria hyötyjä on myös se, että siten saa kasvatettua sellaisia kasveja ja lajikkeita, minkä taimia ei kaupasta löytyisi valmiina.

Joistakin taimista voi joutua tekemään uusinta kylvöjä. Viime kevät oli hankalaa kurkkujen ja kurpitsoiden kanssa. Taisin tehdä niistä kahdet tai kolmet taimet. Avomaankurkut kuolivat melko pian avomaalle siirron jälkeen. Kylvin niitä useamman kerran ja ostinkin taimia pariin otteeseen. Ihan ensimmäiset kurkut, kurpitsat ja kesäkurpitsat murskaantuivat raekuurossa. Samalla meni kaikki maissin taimet. Niitä en ehtinyt enää uudelleen kylvää. Avomaankurkuista muutamat uudet taimet jäivät eloon ja tuottivat muutaman purkillisen säilöttyjä kurkkuja ja osa syötiin tuoreena. Onneksi edellisvuoden ennätyssadon kurkkuja oli vielä kellarissa säilöttyinä. Kurpitsa, mikä on yleensä meillä tosi varma, teki vain muutaman kurpitsan, vaikka kasveja oli joku vajaa kymmenen hengissä syksyyn saakka ja ne kyllä kukkivat ja kasvoivat rehevästi. Kesäkurpitsat sen sijaan ihan räjähtivät kasvuun, ja niitä tuli ihan ovista ja ikkunoista koko kesän. Niitä syötiin paljon kesällä kaikin tavoin valmistettuna. Minä myös säilöin niitä mm. kuivaamalla jauhoksi ja pakastamalla raasteena ja soseena. Tämä talvena olemme syöneet vielä vuoden 2021 kesällä pakastettua keltaista kurpitsasosetta keitoissa ja leivonnaisissa. Jos jokin kasvi tekee ennätyssadon, sitä kannattaa minusta säilöä niin paljon kuin pystyy, koska useimmiten niitä voi käyttää vielä ylivuotisinakin säilykkeinä.

Toki me annamme myös lahjoiksi ylimääräisiä taimia, hedelmiä, vihanneksia ja säilykkeitä ystäville, naapureille ja sukulaisille. En yleensä myy mitään, mutta on kiva vaihtaa ja antaa.

Vielä tänä keväänä en ole aloittanut esikasvatusta, mutta kyllä se ihan pian on aloitettava.

Kirjoitus on osa #suuntanaomavaraisuus -postauksia, joita luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi)

Muut osallistujat:

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2023/

Apilankukka https://apilankukka.fi/esikasvatus-ja-raha/

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/puutarhasuunnitelmia-suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2023/

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/02/suuntana-omavaraisuus-2-esikasvatukset.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/02/mita-kannattaa-esikasvattaa.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/02/suuntana-omavaraisuus-14-esikasvatuksen.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-2/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kannattavuuden-kamala-maailima

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/02/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-2.html

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/02/omavaraistelun-taloudellinen-aspekti.html

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17184

Torpan tyttö https://torpantytto.com/2023/02/06/7722/

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/02/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/02/06/helmikuu-23-esikasvatukset/