torstai 27. syyskuuta 2012

Latva-artisokka ja syksyisiä juttuja

Minulla on kaksi latva-artisokkakasvia kasvimaalla. Esikasvatin ne ja istutin hyvin lannoitettuun kohtaan. Kasvit ovat kasvaneet ehkä noin puolimetriä korkeiksi ja tuuheiksi, mutta kylmä kesä ei ole saanut niitä tekemään nuppuja. Paitsi toiseen nämä kaksi. Minun oli ihan pakko keittää isompi nuppu ja maistaa. Ja se maistui aivan taivaalliselta! Onnistukoon tai ei, mutta aion jatkossakin yrittää tämän kasvatusta. Nämähän saattaisivat mennä myös talven yli. Mutta sen näkee vasta keväällä.

On tämä kukkamykerö muuten aika kaunis myös!


Minulla oli aikomus tehdä sellainen postaus, missä kerron kuinka iso kasvimaani on neliöissä ja paljonko olen saanut satoa kiloissa ja litroissa. Mutta mutta... Arvatkaa riittäkö aika ihan oikeasti mittailla. Aika eikä jaksaminen ei meinaa oikein aina riittää edes täällä kirjoitteluunkaan. Tai yleensä edes joka pävä tietokoneen avaamiseenkaan. Ja oikeastaan mahtaisikohan ketään oikeastaan edes kiinnostaa.

Toissapäivänä tyhjensin kasvin huoneen. Toin chiliruukut eteiseen, sekä viherkasvit. Chileissä on jo monta kypsääkin. Ahvenanmaan reissun aikana isäntä oli tuonut ulkoa viherkasvit sisälle.
Keräsin kaikki tomaatit pois myös kasvihuoneesta ja toin sisälle kypsymään. Sato on tosi pieni. Jotain meni pahasti vikaan. Mutta ensi vuonna uudelleen.

Kurpitsat keräsin eilen ja tässä näitä on takapihan pöydällä. Ihan kohtuu sato. Tuo iso painoi aika mukavasti. Pitää siirtää kellariin odottamaan valmistusta. En nyt oikein tiedä mitähän tekisi. Etikkasäilykettä en ainakaan. Pitäsi keksiä jokin keino saada upotettua ruokaan niin, ettei ukkelit huomaa syövänsä kurpitsaa.

Viimeiset kesäkurpitsat keräsin myös eilen. Niitä oli vielä puoli sangollista. Osa ihan pieniä avomaankurkun kokoisia. Laitoin niitä eilen sämpylätaikinaan raasteena. Tänään paistoin voissa sipulin kanssa ja olen syöttänyt vauvalle kaurapuuron seassa. Ja vielä niitä muutama jäi.

Perunan olemme myös kuokkineet. Paljon oli ruton mädättämiä ja vihreitä, kun sade oli piiskannut mullat päältä. Perunoita tuli kottikärryllinen kellariin ja lasten kottikärryllinen "napuloita" (pieniä siis), jotka keitin pässeille. Perunakauppaan joutuu siis varmasti keväämmällä menemään.

Sipulit nostin myös jo aiemmin. Niissäkin melko huono sato, mutta luulen pääseväni kevääseen niillä. Purjot on vielä maassa. Aion taas kuivata ne ja käyttää esim. keitoissa ja sitten jos/kun tavalliset sipulit loppuvat.


Kriikunoita oli pari litraa puissa. Viime vuonna tekivät ensimmäisen sadon ja silloin oli paljon enemmän.
Ovat kuin miniluumuja. Nämä kun kypsyvät aina melkein samaan aikaan ja säilyvät aika huonosti, ne pitää käyttää ja syödä heti. Tein vähän niistä kiisseliä. Keitin kriikunat melko vähässä vedessä, siivilöin suuri reikäisellä siivilällä kivet pois, lisäsin sokeria ja suurustin perunajauholla. Oli vauvan herkkua!


Ilta-atreriani: Kaikki omasta pihasta voita, pippuria, suolaa ja laakerinlehteä lukuunottamatta.
Jospa aina olisi näin!


Isäntä ja keskimmäinen keräsivät omat omenat tänään puusta kellariin. Yksi ainoa puu teki satoa, mutta eipä hullummin kuitenkaan. Ahvenanmaan tulaisina toimme 12 kiloa omenia ja sain jätesäkillisen omenia eläimille, joten omena-asiat kunnossa!

Tällainen satopäivitys. Jatkoa seurannee. Jos jaksan innostua.

Nyt nukkumaan. Mutta ensin yritän lukea vielä hieman nimipäivälahjaksi saatua kirjaa, joka on yllätys yllätys Kun kyyhkyset katosivat. En kyllä oikein ole kärryillä. Olen illalla niin väsynyt, etten oikeastaan tajua siitä mitään... Ehkä aloitan sen uudelleen sitten talvemmalla...

1 kommentti:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...