Meillä on nyt sitten yksi muniva kana. Kolmesta nuorikosta yksi on käynyt munimaan. En tiedä kuka niistä, mutta minulla on epäilykseni kyllä. Ja viisi kukkoa on liikaa jo... Viileämpää päivää ja inspiraatiota odotellessa... Joku päivä sitten syömme kukkopaistia.
Tomaatit kypsyvät yhden tai kahden kappaleen päivävaudilla, mutta tänään katsoin, että useammassa varressa alkaa olla kypsyviä. Tigerellan ja Red pearin lisäksi Romat ja Black Cherryt alkavat kysyä myös. Häränsydämistä ajattelin, että ovat jotenkin pölyttömättömiä ja hedelmättömiä, koska ensimmäisistä kukista ei alkanut kehittyä mitään, mutta niihinkin on tullut herneen kokoisia alkuja. Mutta epäilen, etteivät enää ehdi. Myös kalebasseja epäilin, etteivät tee ollenkaan mitään, mutta kuin kukkivat, mutta nyt on ilmestunut pieniä hedelmän alkuja niihinkin.
Älkää luulko, että saamme valtavasti avomaankurkkuja. Luultavasti emme saa muuta kuin vähän tuoreeltaan syötäväksi. Nämä ovat kaupasta. Olivat reippaasti alle euron kilo ja kotimaisia ja siksi ostin kotiin säilöttäväksi. Oma resepti vaan on niin paljon parempi kuin yksikään kaupan säilyke. Näitä hienoja lasipurkkeja dyykkasin työpaikan roskakatoksesta. Ja tilliä sain ison kasan enon puutarhasta. Itse en onnistu kasvattamaan tilliä. En tiedä miksi. Tosin tänä vuonna en muistanut edes kylvää sitä.
Kolmea eriväristä mehua. Etualalla ei ole omenamehua, vaan valkoisista viinimarjoista keitettyä. Äiti oli kerännyt niitä minulle sangollisen. Ihan uusi tuttavuus minulle.
Ikinä ei saa lähteä iltakävelylle ilman pussia tai kippoa. Ainakaan syksymmällä. Löysin ensimmäiset mustatorvisienet ja keltahaperoita. Nuo haperot olisi ihania, mutta valitettavasti ne on niin usein matoisia :(
Eipä muuta. Kiva viikko ollut, olen nähnyt tuttuja ja sukulaisia, joita en ole tavannut aikoihin. Ensi viikolla taas töihin.
Lopuksi uutinen, jonka feisbuukkikaveri oli jakanut. Hyvä muistutus aloitteleville eläinharrastajille. Itsekin jotenkin stressaan noita omia lemmikkejä, että onko varmasti hyvä niillä. Joutuu paljon enemmän miettimään ja etsimään tietoa kun en ole ammattilainen, eikä ole varsinaisia tuotantoeläintiloja. Onneksi on perheessä ihan ammattilaisiakin, joilta voi kysyä neuvoa. Ja ostaa rehua, ettei tarvitse pelkkää nurmikkoa syöttää :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti