Sataa, sataa ropisee....

Harmaata, kylmää ja märkää. Mikään ei oikein huvita, eikä oikein mitään saa aikaan. Toisaalta nyt olisi ollut hyvää aikaa päivittää tätä blogia, mutta kun ei oikein sekään huvita. Piha on ällöä kuralillua, eikä siellä viisti oikein mitään tehdä. Mikään ei kasva, paitsi rikkaruohot näyttävät rehottavan. Ajattelin, jossain vaiheessa, että kun tulee sadepäiviä niin siivoan sisällä perusteellisesti. No arvatkaa olenko siivonnut? Ei huvita.

Mihinkä ne nämä kesäiset pivät oikein kuluvat? Possuille pottujen keittelyyn ainakin. Yhtenä päivänä käytin kissaa tikattavana. Neljä tikkiä raukka sai jalkaansa. Yli 150 euron kissa tuli nyt tuosta pikku maatiaisesta. Mutta olihan se kuntoon saatava. Ja on tässä nyt muutakin harmia eläinten kanssa ollut. Äiti kani meni ja kuoli. Edellisenä päivänä hyppeli ihan tyytyväisen oloisena aitauksessaan ja illalla kun laitoin sisälle, söi poikastensa kanssa heinää. Mutta kun menin aamulla ruokkimaan, löytyi kuolleena kopin nurkasta. Mitään ulkoisia sairauden merkkejä ei ollut havaittavissa. Mietin, että jätän yhden uros pennun kasvamaan ja ostan ensi keväänä uuden emon. Isäkani saa jäädä eläkeukoksi ja lemmikiksi. Vaikka voihan se elää vielä pitkäänkin. Se on nyt jotain 6-vuotias. 

Tupposia pitäisi tehdä ja kuivata yrttejä, mutta kun on niin hirveän märkää. Nuorempi poika haluaisi pitää pihakirppistä kotona, mutta siihenkin on liian märkää ja sateista.

Isäntä sen sijaan on ollut hirveän ahkera lomailija, vaikka säät eivät suosikaan. Tyhjensi lampaiden kestopehkun kokonaan ja siivosi autotallin. Tai siis varaston, meidän mikään auto ole sinne ikinä sopinut. On kai rakennettu sellaiselle pikku susukille aikoinaan... Hävettää olla näin aikaansaamaton kun en saa tuollaisia juttuja tehtyä vaikka olen "vaan kotona".

Mutta olen minä joutessani askarrellut. En ole pariin vuoteen oikein jaksanut innostua. Virkkasin yhden matonkudematon ja tuunasin kastelukannua ja tein kierrätyskynttilöitä yms. Ihan jonninjoutavaa. Mutta todiste siitä, että olen "toipunut". Pääni kykenee taas ahdistuksen sijasta (ohella) myös luovuuteen. Ehkä laitan kuvia näpertelyistä. Ehkä en.

Olen tehnyt paketteja. Monia paketteja. Olen taas innostunut myymään tavaroitani netissä. Ja tuntuu niin tavattoman hyvältä päästä irti tarpeettomasta. Mikä kivointa. Saan postittaa paketteja. Harkitsin jo hakeutumista töihin jonkin postimyyntifirman pakkausosastolle :D

Vein tänään yhden pikkukukon uuteen kotiin ja kyläilin samalla. Sopivaa sadepäivän puuhaa sekin.

Hmm. Oliks mulla muuta? Eipä kai.

Ajatukset vaan virtaa niinku tuo sateentekemä puro tuossa pihassa, vailla mitään järkevää päämäärää... Öitä!