No onkos tullu kesä nyt talven keskelle?

Olenkohan mä joskus ennekin käyttänyt samaa otsikkoa? No ei se haittaa...

Tulipahan vaan mieleen kun eilen istutin valkosipulia kasvimaalle ja tänään söin sosekeittoa, jonka raaka-aineet on ihan tuoreeltaan omalta kasvimaalta kerätty. Keitossa palsternakkaa, maa-artisokkaa, perunaa, persiljaa ja lehtikaalia. Lisäksi siinä on muutama aine ei-suoraan-pihalta: suolaa, valkosipulia, koskenlaskijaa ja maitoa. Oli tosi hyvää.

Joulu meni löhöillessä, laiskotellessa, nukkuessa, syödessä, sisällä vetelehtiessä. Nyt jo vähän jotain jaksaa. Mikä ihme ihmistä näin väsyttää ja laiskottaa...

Piristymistä odotellessa :)

Hyvää loppu vuotta :D

Hyvää joulua!

Kun aloittaa aamun rakentamalla Legoista seimen ja päättää illan rakentamalla pipareista joulukuusen, jonka ympärillä traktorit pyörivät piiriä, niin onko sillä nyt niin väliä vaikkei siinä välissä saanutkaan ihan joka nurkkaa ja komeroa siivottua? Joulumielen siinä sivussa kyllä sai :) Hyvää joulumieltä sinullekin!

Sukkia, ei muuta

Nämä päättelin tänään. Ei muuta. Piste.



Suolaista ja makeaa

Suolaisia kyyneleitä ja makeita nauruja. Niitä tänään. Ensimmäisiä kyllä enemmän. Silloin kun väsyttää ja kuormaa on liikaa kannettavana, on itku herkässä. Minä nyt teille kerron, että minä en jaksa. Lupaan yrittää hoitaa nämä asiat, jotka olen luvannut tällä viikolla, ensi viikolla, jouluna. Mutta sitten minä en enää lupaa mitään. Sitten minä teen ihan vaan omaan tahtiin. Jos teen. Ja vaikka juuri kirjoitin, että en lupaa mitään niin teen uuden vuoden lupauksen, että yritän: levätä, olla lasten kanssa, keskittyä vain tärkeisiin asioihin. Ja huom. vain yritän parhaani, en lupaa yrittää olla täydellinen. Tämä vuosi oli kova koulu. Ymmärsin paljon itsestäni. Vaadin liikaa. MINÄ vaadin MINULTA liikaa. Ei ole vika, jos ei tiedä. Ei kukaan tiedä kaikkea. Ei ole vika, jos ei osaa. Ei kukaan osaa kaikkea. Ei ole vika, jos ei edes opi kaikkea. Ei kaikki opi kaikkea. Ei ole vika, jos ei miellytä kaikkia. Ei kukaan voi miellyttää kaikkia. Ei ole vika, jos ei tule kaikkien kanssa toimeen. Kaikkien kanssa ei vaan kemiat kohtaa, vaikka asiallinen voi ollakin. Ei ole vika, jos ei aina jaksa. Kaikkia väsyttää joskus. Ei ole vika sanoa: "Ei". Se on taito, joka kaikkien pitäisi osata sopivissa tialnteissa. Ei ole vika olla herkkä. Joskus herkkyys on myös lahja. Ei ole vika olla minä. Minä olen arvokas ihan vain siksi, että minä olen minä. Minun ei tarvitse pyytää anteeksi sitä, että olen olemassa. Minä saan olla kiitollinen siitä, että minä olen minä. Sinäkin olet juuri hyvä tuollaisena. Kiitos sinustakin :)

Kiireen keskellä

Väsyttää. Pienin piirsi tussilla ison mustan söhryn keskelle olohuoneen lattiaa. Töissä ylipitkä päivä ja kalenterissa paljon merkattuja ylitöitä. Pyykkivuori odottaa kaappiin viikkaamista ja likaiset vaatteet tursuaa korista lattialle. Pöydän alus murusia täynnä ja villakoirat pyörii nurkissa. Ikkunoita en viitsi edes lähemmin tarkistella. Ei niistä väliä, kun on niin pimeää. Joulukortit ei varmaan ehdi sillä halvemmalla hinnalla. Tänäkään vuonna en teettänyt lasten kuvasta korttia, enkä askarrellut itse. Monenmonta lahjaa on vasta ajatuksen asteella. Lapset muistuttavat päivittäin pipareiden leipomisesta ja piparkakkutalosta. Ja esikoinen toi lapun, että koulu loppuu huomenna klo 13. Enkä minä tiedä mihin se menee kun olemme muut töissä ja hoidossa. Ei ole ollut kotona yksin. Ja mulla pääsee ihan kohta itku.

Alkuviikosta yhdessä työtilanteessa eräs henkilö luki runon. Ja voiko sen paremmin sanoa. Tältä nyt tuntuu:

Joulurukous

Tungoksessa, kun etsin edullista 

ja käytännöllistä joululahjaa

ja ostan hätäpäissäni tarpeettoman

ja tyhjänpäiväisen tavaran,

kohtaa minut, joulun Lapsi.

Tule minun tungokseeni

ja pane asiat oikeille paikoilleen.

Anna minulle rohkeutta

antaa lahjaksi jotain itsestäni.

Kiireessä,

kun siivoan ja paistan, ärtyneenä

viimetingassa valmistan joulua,

kohtaa minut, Joulun lapsi.

Tule minun kiireeseeni

ja pane asiat oikeille paikoilleen.

Anna minulle viisautta

valmistaa joulua myös itsessäni.

Väsymyksessä, 

kun en jaksa iloita joulusta

enkä hiljaisuudesta enkä levosta

enkä ihmisistä ympärilläni,

kohtaa minut, joulun Lapsi.

Tule minun väsymykseeni 

ja laita asiat oikeille paikoilleen.

Anna minulle ymmärrystä

ottaa vastaan Sinut

kaikissa niissä, jotka olet minulle antanut.

Tule lähelle, Vapahtaja.

Ihmeesi tee,

että jouluuni säteilee

taivaan ihanuus.

-Pia Perkiö

Taivaallista joulua

Varpunen jouluaamuna

Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.
Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.

Pienen pirtin portailla oli tyttökulta:
tule, varpu, riemulla, ota siemen multa!
Joulu on, koditon varpuseni onneton,
tule tänne riemulla, ota siemen multa!

Tytön luo nyt riemuiten lensi varpukulta:
kiitollisna siemenen otan kyllä sulta.
Palkita Jumala tahtoo kerran sinua.
kiitollisna siemenen otan kyllä sulta!

En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta,
olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.

Zacharias Topelius

 

Tämä on yksi kauneimpia joululauluja ja pidän siitä paljon. Tosin juuri tämä laulu on ollut minulle aika vaikea, koska se alkaa useimmiten itkettää. Lapsena näin aina itseni tuon laulun tytön paikalla. Minulla on pieni, kuolleena syntynyt veli Taivaassa ja lapsena kai kuvittelin laulun kertovan omasta elämästäni. Edelleen aika ajoin, joudun nielemään kyyneileitä tämän laulun kohdalla.

Uskon hyvin lapsenomaisesti Taivaaseen. Uskon, että veljeni on siellä. Uskon, että isäni on siellä. Tänään mietin Taivasta ja joulua. Jouluhan on Jeesuksen syntymäpäivä. Ja Jeesus on Taivaassa. Me täällä vietämme hyvin maallista joulua. Emme monestikaan ajattele sen syvällisemmin koko asiaa. Mietin lattian pesua ja leipomista. Lahjoja ja lanttulaatikkoa. 
Ajattelin tänään, että ehkä Taivaassakin vietetään joulua. Ja itse synttärisankari on siellä läsnä. Ne on varmasti hienot juhlat. Viimeyönä enoistani vanhin oli myös liittynyt joukkoon, joka viettää taivaallista joulua.
Me täällä vietetään vaan tätä ihan tavallista, taivaallista odotellessa.

365.

Vuodessa on 365 päivää ja nyt tästä blogista löytyy kirjoitus vuoden jokaiselle päivälle. Tilastot nimittäin ilmoittavat tekstejä olevan niin monta. Enpä olisi huhtikuussa 2011 uskonut, että näinkin paljon ja pitkään jaksan blogia pitää. Eipä mulla tänään muuta :)