tiistai 11. joulukuuta 2012

Savitalo

Kohtuullisen usein tulen ostaneeksi arpoja, joiden tuotto menee johonkin hyvään tarkoitukseen ja siinä sivussa tulen voittaneeksi tosi kummallisia juttuja. Viimeismpiä on sellainen jalkapallon muotoinen vappuhattu, kaksi kerää akryylilankaa, patakinnas, jota pojat käyttää käsinukkena ja jotain kirjoja. Jokin aika sitten voitin omakustannekirjan Kalliosmäen Korpelat, joka kertoo yhden suvun tarinaa. Kirja on varmaankin tehty lähinnä suvun jäsenille. Kirjan ihmiset on ihan toiselta puolen Suomea kuin missä olen tämän saanut. Kummallinen voitto kaikkineen. Mutta siinä oli tosi mielenkiintoinen juttu. Minua kiinnostaa vähän erilaiset ratkaisut elämässä ja asumisessa ja niistä on hauska lukea. Kirjassa kerrotaan savitalosta, jonka yksi suvn mies oli tehnyt vanhalle emännälle. Malli oli saatu Itä-Karjasta sodan aikana. Tässä katkelma:



"Savesta tehty talo
...... Jonkin 1940-luvun loppupuolen suven herätessä valettiin betonista tavalliseen tapaan suorakaiteen muotoinen talon kivijalka kahdelle huoneelle ja porstualle. Anturan leveys oli noin 40 senttiä. Kun betoni oli kovettunut, laudoitusta ruvettiinkin jatkamaan ylöspäin yhtä paksuiksi seiniksi. Savea tuotiin läheisen yhteismaan kuopasta. Rakennuspaikalla tehtiin hevoskierrolla toimiva sekoitin, savirana. Naapurien pojat...... olivat läheisistä pellonojista katkoneet ja kuorineet isot kasat sormen vahvuisia pajuja. Seinälaudoituksen väliin ruvettiin lapioimaan sopivasti notkeata savimassaa ja sekaan paineltiinsiteeksi pitkiä pajunoksia. Saveen pantiin myös runsaasti poikittain jykeviä polttopuuklapeja, joka asettuivat tarkasti laudoituksen ulkoreunaan. Työn edistyessä laudoitusta rakennettiin lisää, ikkunanreiät jätettiin, lopulta päästiin tasakertaan eli välikaton kohdalle ja työ oli valun osalta valmis. Kun savi oli kuivunut, laudoitus purettiin. Seinissä näkyvien puuklapien päihin naulattiin molemmin puolin kanaverkot, joihin rappaus hyvin kiinnittyi. Sisäpuolella tehtiin niin tarkka silitys, etä seinät voitiin tapetoida. Muut rakennustyöt tehtiin perinteiseen tapaan. Vesikatto tehtiin päreistä. Sähköä ei taloon asennettu eikä vesijohtoa. ...... Rakennus purettiin 1990-luvulla, mutta vanhuutensa viimeisinä päivinä se pääsi aiheeksi lehtikirjoituksiin, kun esimerkiksi Raision asuntomessuilla esiteltiin kokeilua saviseinäisestä rakentamisesta. ( Husar Reijo 2005; 309-310)"


Yksi syy miksi savitalo kiinnostaa, on myös se, että jos oikein muistan, talomme entiset asukkaat olivat harkinneet laajennuksen tekemistä savesta. Laajensivat sitten kuitenkin vähän perinteisemmin.

Tässä myös yksi kertomus savitalosta.

Emme todellakaan harkitse minkään rakentamista, koska meillä on vähän peukalo keskellä kämmentä näissä nikkarihommissa. Isäntä vähän osaisi, jos paneutuisi, mutta ei sitä kiinosta. Sen elämä on metsä. Mutta tämä oli aiheena jotenkin hirmu mielenkiintoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...