Makkaraa

Tällainen "lelu" oli pakko ostaa syksyllä alesta. Tänään kaivelin sen varastosta tosi toimiin ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa, että ihan mainio vekotin! Viime syksynä jauhoimme jauhelihaa lainakoneella, jonka  olisimme toki äitiltä saaneet nytkin, mutta tässä on myös makkaran telemiseen sopivat suuttimet, jotka siitä äitin koneesta puuttuu. Jonkinlainen joulumakkara perinne meillä oli lapsuuden kodissa. Mutta se oli sellaista ohraryynimakkaraa. Onhan se ihan perinteikästä, mutta ei se nyt ihan hirveästi meikäläiseen iske. Ei ainakaan niin paljon, että välttämättä alkaisin sitä joka jouluksi valmistamaan.

Syksyllä kerroin, että kävimme Ahvenanmaalla. Sieltä ostin tuliaisiksi Michael Björklundin (mm. Strömsöstä tuttu kokki) kirjan: Lähiruokaa. Kävimme hänen ravintolassaan muuten syömässä ja tapasimme myös itse kokin. No siis joka tapauksessa, kirjassa on ohje lammasmakkaralle. Olin jo vähän katsonut ohjetta aiemmin sillä silmällä, että sitä pitää joskus kokeilla. Ja kun vielä löysin pakkasesta edelliskesäisen sianlihaa (luulin jo, että oli kaikki syöty), päätin tehdä jouluksi makkaraa.

Makkara taikinaan tulee kirjan mukaan:

400g lampaan lihaa esim. lapaa
250g porsaankareeta
80g pekonia
80 silavaa
3 valkosipulin kynttä
80 salottisipulia
1 rkl voita (sipulien kuullottamiseen)
1 pieni tuore mieto chili
1rkl sambal oelekia
1 rkl väkevää sinappia
40 g voita
suolaa
tuoreita silputtuja yrttejä, esim persiljaa ja rosmariinia
vettä

Lisäksi 2m lampaan suolta

Minun versioni:
Suuri köntti pässin lihaa niskan alueelta, poistin pilkkoessa rasoja ja kalvoja pois
Köntti sian lihaa, jossa oli silavaa kiinni
Paketti kaupan pekonia
10 valkosipulin kynttä
4 itsekasvatettua keltasipulia
(kuullotin sipulit voissa ja annoin jäähtyä)
punaista paprikaa
2 rkl sambal oelekia
pitkähkö puristus vahvaa sinappia
Voipaketin jämä, vähemmän kuin ohjeessa
suolaa näppituntumalla, sitähän tuli pekonin ja voinkin mukana
tuoretta sipulin versoa
kuivattua oreganoa ja rosmariinia
loraus vettä

9m lampaansuolta, loppui kesken, joten taikinasta tuli myös 9 lihapullaa

Jauhoin ensin lihat jauhelihaksi karkealla terällä
Sekoitin muut aineet joukkoon
Laitoin vielä taikinan lihamyllystä läpi, että tuli tasaisempaa

Liotin suolta vedessä jonkin aikaa ennen kuin laitoin sen makkara suuttimeen. Makkaran tekeminen koneella oli yllättävän helppoa.
Laitoin makkarat uunipellille.
Pistelin ne parsinneulalla, etteivät räjähtäneet paistettaessa.
Paistoin 225 asteessa 20 minuuttia.
Makkaraa tuli 3 pellistä.
Paistoin kaikki, koska liha oli jo ollut pakkasessa, eikä makkaroita voinut raakana pakastaa.
Pakastin osan makkaroista jouluksi ja uudeksi vuodeksi.
Osan söimme isännän kanssa heti. Pojat eivät tykänneet. Silkkaa ennakkoluuloa. Vauva tykkäsi. Olisi syönyt enemmän kuin uskalsimme antaa. Liikaa suolaa vauvalle kuitenkin. Vauveli näyttää tykkäävän vahvoista mauista.

Jos epäilet makkaran teon olevan vaikeaa, ihan turhaan. Jos minä osasin, kuka vaan osaa. Kannatta tehdä isompi satsi kerralla kun kerran aloittaa.




Tässä valmista makkaraa ja raakaa makkaraa. Ei mitään maailman kaunempia, mutta todella herkullisia! En ehkä enää ikinä halua syödä halpaa kaupan lenkkiä, jos kerran makkara voi olla tällaista!


(Pakko kertoa: En ollut ikinä käyttänyt tuota sambal oelekia. Minulla oli mielikuva, että se olisi tölkissä, mutten ollut varma. Jos se olisikin joku jauhettu mausteseos? Päätin laittaa kaverille viestinja kysyä apua. Sain neuvoksi etsiä sitä maustekastike hyllystä. Ja löysinkin sitä sitten kaupasta. Tosiaan, lasitölkissä sitä myydään ja se on chilitahnaa. Hetken jo mietin sitäkin, että jos se olisi ollut vaikka jotain viinaa. Meikäläinen kun ei niistä oikein tiedä :D Näin sitä aloitteleva kokkailija oppii uusia juttuja.)

Asiasta toiseen. Olen muuten vähän harjoitellut värttinän käyttöä ja voi vitsit, että se on vaikeaa! Mutta olen minä sellaista yhtenäistä pötköä saanut aikaiseksi. Ei sitä ehkä ihan vielä langaksi voi kutsua, mutta yhtenäistä se on. Pitää vaan jatkaa harjoituksia!