Keväästä syksyyn, istun usein takapihalla nyhräämässä jotain ja aina paleltaa takamusta. Siksi päätin tehdä villaisen istuinalustan. En ole mitenkään kokenut tai taitava huovuttamaan, saati, että minulla olisi edes pitkäjänteisyyttä mihinkään isompaan. Istuinalusta on huovutettu villalevyistä, jotka on suoraan lampaasta. Liotin niitä ensin puolipäivää pesuvadissa, että suurin osa pölystä ja liasta irtosi ja muutaman kerran huuhtelin. Sitten asettelin villalevyt ristikkäin ja päällekkäin vanhan vaippaharson päälle ja huovutin hetken ajan perinteisellä mäntysuopa-kuumavesi-kylmävesi-hankaus-menetelmällä. Jos ei muuta niin ainakin likaa irtosi. Sitten laitoin toisen harson päälle. Rullasin ja sidoin langalla rullan tiiviiksi. Laitoin pötkylän pesukoneeseen ja pesin noin 70 asteessa normaalilla kirjopesulla. Ylemmässä kuvassa tilanenne konepesun ja kuivauksen jälkeen. Saunassa kuivui tosi nopeasti. Pötkylä oli hiukan auennut koneessa, mutta ei kokonaan. Huopaan oli jäänyt reikiä, jotka kursin kasaan villalangalla ja parsinneulalla. Sitten vielä tein ketjupistoilla tuollaisia koukeroita koristeeksi. Koristelua voisi vielä jatkaakin. Reunat ajattelin jättää tuollaisiksi vähän reuhkoiksi. Vähän tuolla on heiniä ja roskia seassa, mutta koska alusta tulee ulkokäyttöön, ei nekään oikeastaan haittaa. Ei maailman hienoin käsityö, mutta ajanee asiansa :)
No onhan tuo ihan kelpo istuinalusta, lämmittää varmasti takapuolta. Ihan ensin tuli mieleen syksy, kun istuu jossain aitanrappusilla puhdistamassa marjoja, se kyllä lämmittää. Mietin, saakohan lampaanvilloja edes kovin puhtaaksi kotikonstein. Hieno juttu, mammukka kun keksit villoille käyttöä jos ei niitä ihan langaksi asti aio.
VastaaPoistaMulla on muutama pahvilaatikko villoja, muttei tarpeeksi kiloissa vielä, että Pirtin kehräämö niitä ottaisi. On mulla rukkikin, muttei taitoa. Nämä oli vieläpä sellaisia villoja, ettei näistä olisi ehkä lankaa tullutkaan. Ei mitään parasta laatua.
VastaaPoistaKyllähän tuolla beba lämpimänä pysyy! =D
VastaaPoistaNiin miäkin luulen :)
PoistaOlenin miettinyt, mitä tekisin kesällä keritsemästä villasta. Kesällä sitten...
VastaaPoistaLuin taas pitkältä ajalta tekstejäsi ja saan niistä aina jotenkin intoa ja toivoa ja iloa ja mitä vielä. Vaikka itse tunnuitkin hieman pohtivan tulevaisuutta ja omien haaveiden toteutumismahdollisuuksia ja pidit itseäsi jotenkin pienenä ihmisenä, niin sanonpa vaan, että juuri sinunlaiset innostavat minua. Asiat eivät tarvitse olla isoja, vaan yrittäminen ja pitkäjänteisyys ovat ne avainsanat. Omien haaveiden toteutumisen kanssa voi välillä tulla turhautumia, mutta niiden olemassaolo tarkoittaa sitä, että jotain on käynnissä. Älä luovuta. Miehille asiaa kannattaa yrittää perustella mahdollisimman epäromanttisilla seikoilla. Ja tärkeää on löytää ensin joku paikka mikä ehdottomasti vastaisi suunnitelmiasi ja esitellä konkreettisesti. Lippu korkealle.
voi ei, mä luen täällä ihan tippa linssissä sun kommenttia. Kiitos tosi paljon rohkaisusta! Tosi harvoin kommentoin blogeja, mutta käyn lukemassa blogiasi. Se on tosi kaunis ja inspiroiva!
PoistaMuuttoa tehdessä törmäsin varaston loppuun villoja ja haikailin juuri huopatöiden pariin :) Itsetehdyt asiat ovat täynnä persoonallisuutta, juuri tuollaista istuinlämmikettä ei ole kellään muulla :)
VastaaPoistaSe on totta, uniikkejä nämä tämmöiset :)
Poista