Tuunailuja vanhoista joulukorteista



Tässä taannoin törmäsin useammassa tilanteessa keskusteluun joulukorttien lähettämisestä. Siitä on vaivaa, siihen menee rahaa ja aikaa sekä lähettäminen aiheuttaa stressiä. Korttien vastaanottaminen taas... joidenkin mielestä se on vähän turhuutta kun roskiin ne joulun jälkeen menee kuitenkin, toiset taas säästävät niitä vuodesta toiseen, kun eivät raaski heittää pois. Mutta samalla stressaa ja ahdistaa kun nurkat ja kaapit tursuaa ylimääräistä tavaraa. Hankalaa on.

Minusta on kiva lähettää kortteja. Tiedän, että monelle vanhemmalle sukulaiselle korttimuistaminen on tärkeää ja se ilahduttaa. Itse tykkään joulukorttiajasta kun postilaatikossa on joka päivä jotain kivaa. Ei ole niin väliä millainen kortti on; itsetehty, ostettu, tusinatavaraa tai vaikka ilmainen mainoskortti. Ajatus siitä, että joku pitää minua niin tärkeänä, että haluaa muistaa ilahduttaa. Kaikkein parhaita joulukortteja on kortit henkilöiltä, joilta ei odottanut saavansa joulupostia.

Minäkin säästän kortteja, mutta toisinaan olen kyllä uhrannut niitä askarteluun. Nyt vähän vähensin kortti varastoja. Säästin lähinnä sellaisia kortteja joihin liittyy erityisiä muistoja tai kortteja henkilöiltä, joita ei enää ole.

Tänään iltapäivällä innostuin askartelemaan koristeltuja tulitikkuaskeja. Nämä on niitä isoja tikkuaskeja. Sain tällä tavoin tuunatun askin viime jouluna lahjaksi. Olen aiemmin askarrellut töihin ja 4H:n arpajaisiin koristeltuja askeja talkoilla.

Koristelin molemmat puolet. Osa on päällystetty tavallisilla korteilla, osan materiaali on jonkun itse tekemistä korteista. Joten jos näet tässä aski kasassa oman joulukorttisi, älä pahastu, ota kohteliaisuutena. En ole heittänyt korttiasi pois vaan antanut sille uuden elämän. Sipuli askarteli myös. Liimasi jämäpaloja yhteen. Ihmeen näppärästi kävi vaikkei olla kotona koskaan yhdessä askarreltukaan. Tunnin ainakin näpersi, mutta sitten piti antaa tytölle lopputili kun alkoi syödä liimaa. Artisokka innostui myös. Askareteli myös tosi kauan ja teki kaikille läheisille joululahjaksi askin. Ja kun isotaskit loppui isi haki Artisokalle pieniä tavallisia tikkuaskeja pannuhuoneesta.

Nämä olisi aika kivan kokoisia joulutervehdyksiä lähettää myös postissa, mutta tiesitkö, että postissa ei saa lähettää tulitikkuja kun ne on vaarallisia. Tarkista vaikka tästä.

Irrotin korteista myös postimerkit. Otan aina kaikki postimerkit talteen ja toimitan ne Suomen Lähetysseuraan. Siellä on jatkuva postimerkkikeräys. Luulisi tätä pikkunäpertelyksi, mutta järjestö on kerännyt tänäkin vuonna lähes 40 000 euroa postimerkkihuutokaupoilla. Varat käytetään ulkomaisten kohteiden hyväksi eli niillä tehdään lähetys- ja kehitysyhteistyötä.