Kylvin heinäkuussa kasvimaalle daikonia eli japanin retikkaa. Sitä ei kannata kylvää ennen juhannusta, koska se on lyhyen päivän kasvi ja käy vain kukkimaan liian valoisaan aikaan eikä tee juurta. En ole koskaan ennen viljellyt kyseistä juuresta, mutta nyt laitoin kun kasvimaalla oli aukkopaikkoja, koska monia taimia kuoli tai siemeniä ei itänyt kylmän sään takia. Daikonit saattaisivat kasvaa jopa puolimetrisiksi, mutta tämä suurin vain puolet siitä. Raakana maistui retiisimäiseltä, vähän sinappiselta. Ei mikään uusi suosikkikasvi, eikä mikään huikea makuelämys, mutta kaikki syötävä sinänsä on minusta arvokasta.
Tein uunijuureksiä, joissa oli daikonia, palsternakkaa ja yksi purjo, joka oli unohtunut vielä kasvamaan. Mausteena maalta nippu persiljaa, karkeaa ruususuolaa ja päälle loraus oliiviöljyä. Ihan jees.
Ja juuresten kanssa yli 2 kilon kukkopaisti (meillä ei siis enää ole kukkoja). Oli yön yli marinoitumassa jääkaapissa. Tässä paisti raakana.
Mausteena kurkumaa, paprikajauhetta, currya, suolaa ja viimeinen purkin pohja raparperi chutneyt'a. Pilkottuna paprikaa, omenaa, sipulia ja pari omaa pientä kokonaista chiliä.
Nesteenä vettä, sitruunamehua, omenaviinietikkaa, hunajaa ja öljyä.
Lisäsin kermaa kun olin jonkin aikaa paistanut leivinuunissa ja laitoin folion päälle ja annoin hautua kypsäksi.
Oli kuulemma hyvää. Paitsi, ettei muut uskaltaneet maistaa kastiketta. Niin tyypillistä.
Perhettä muuten vaivaa parhaillaan räkätauti. Se iskee aina kun loma alkaa. Ei ole oikein pienille räkänokille maistunut mikään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti