Monta pientä ajatusta

Tänään isäntä kävi postista (hah, meillä mitään postia oikeasti tässä kunnassa ole enää... ollut moneen vuoteen) pienen paketin jonka olin tilannut. Paketistahan tietenkin paljatui John Seymorin kirja The new complete book of self-sufficiency. Sama kirja josta tanskalainen maajussi aina puhuu. On ollut mielessä etsiä se, mutta tästä blogista oikeastaan sain vinkin mistä sen löytää. Kiitos vaan Tessalle! Tuntuu ensi silmäyksellä, että kaikki muut kirjani ovat iiihan turhia tämän jälkeen. No ehkä ei aivan, mutta kattava teos omavaraisuusaiheeseen tämä on. Jos haaveilet omavaraisuudesta, HANKI SE!

Kuvassa myös chili satoni, jonka kävin ehkä vartti sitten poimimassa tuosta "kylmästä eteisestä". Eteinen saattaisi olla ensi yönä vahan liiankin kylmä. Siirsin chilit kaikkine ruukuineen eteiseen jokin aika sitten ja hienosti oli sato kypsynyt. Osasta teen sitä chutney'a ja jos löytyisi hyvä etikkaliemiohje, voisin säilöä loput siihen. Kuivattuna ei näitä luultavasti tulisi käytettyä ja vihreät menisi hyvin myös siihen säilykkeeseen. Yhtenä syksynä säilöin vihreät chilit viimeisteen pienenpienten avomaankurkkujen kanssa ja ne oli hyviä esim. lihapaistissa.

Oli pakko ottaa kuva joulukaktuksesta, joka on aloittanut kukkimaan ihan vallan vimmatusti ja nupuista päätellen jatkaa vielä jonkin aikaa. Tämä oli kesän ulkona ja taisi olla mieleinen kesä kun on nuppuja noin paljon.

Noista neuleista lupasin kirjoittaa, mutta enpä ole saanut aikaiseksi.

Tämä viikko mennä hujahti ihan hurjan nopeasti. Pojilla oli koulusta ja kerhoista lomaa ja muutenkin oli aika erilainen viikko. Mukava viikko, paitsi että räkätauti kiusaa melkein jokaista. Ei kuumetta onneksi kellään. Vauvalla on tainnut olla kaikkein tukalinta kun ei osaa niistää. On vaikea nukkua ja syödä tukkoisella nenällä.

Pojat viettivät lomaa pari yötä mummon luona. Taisi olla mummo loman tarpeessa sen jälkeen :D oli kyllä jo toipunut, koska kävi tänään jo kylässä meillä. Kiva, että kävi. Sain siivotuksi, kun mummo leikitti lapsia. Itse kävin vauvan ja ystävän kanssa bussimatkalla Tuurissa. Olihan siinä istumista ja kyllä se shoppailu sellaisessa hallissa ihan työstä käy, mutta hauskaa oli. Hauskinta oli, että sai jutella paljon ja siinä sivussa myös viljellä huonoa huumoria. Tapasin tällä viikolla myös muutaman muunkin "vanhan" ystävän. Ihan hirmuisen mukavaa sekin. Olen ihan tavattoman huono pitämään yhteyttä kenenkään kanssa ja tämä viikko oli kyllä ihana. En oikein osaa soitella kenenkään kanssa, koska jotenkin pelkään häiritseväni. Enkä oikein osaa sopia tapaamisia tai kyläillä tai pyytää kylään. Arki vie jotenkin niin mennessään, että ei muka ehdi. Ja sitten olen taipuvainen ajattelemaan, etten ole tarpeeksi mukava tai kiinostava, että kukaan edes haluaisikaan tavata. Joo, kuulostaa aika säälittävältä, eikä varmasti ole tottakaan. Pitäisi varmaan keksiä jokin tapa kohottaa itsetuntoaan. Mutta menipä tämä nyt turhan syvälliseksi. Seuraavassa postauksessa palataan sitten takaisin kevyelle hömppälinjalle, eikä surkutella olemattomia :D Jospa sitten vaikka niistä neulomuksista...