Katson hyvin vähän uutisia ja seuraan todella huonosti poliittista keskustelua. Nyt tajusin, että oikeasti pitäisi. En tiennyt kuinka hullusti asiat ovat. Lauaintaina olin Kuopiossa Kirkkopäivillä ja siellä verenpainetta nosti seuraava ohjelma:
Puheenvuoron käyttävät professori Heikki Eskelinen Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta, rovasti Hannu Komulainen Järvi-Kuopion seurakunnasta ja hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen. Puheenjohtajina toimivat konkaritoimittaja Riitta Raatikainen ja Kirkon maaseututoimikunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Lauri Jäntti Lapinlahdelta.
Professori ja rovasti puhuivat asiaa. Professori näytti karttoja ja avasi käsitteitä, tilastoja, faktoja siitä, mistä oikeastaan puhutaan kun puhutaan nykypäivän maaseudeusta ja maaseudun ihmisistä. Rovasti näytti powerpoint-esityksen, jossa maaseudun tulevaisuus näyttäytyi postiviisena ja mukana oli tietenkin hengellinen ulottuvuus.
Verenpainetta nosti ja savun sai nousemaan korvista ministeri Virkkunen. Hän oli puhtaasti ajamassa kuntauudistusasiaa, vaikka aiheena oli nostaa esille asioita, jotka todistavat maaseudun olevan edelleen elävä ja kehittämisen arvoinen. Ministerin asenteet ja tiedot maaseudusta vaikuttivat oudoilta. Harmi, etten tehnyt muistiinpanoja, voin kertoa nyt vain muistinvaraisen vaikutelmani "luennosta". Virkkusen puheesta sai sen käsityksen, että maaseudun tulee olla tulevaisuudessa lähinnä kaupunkilaisten virkistysaluetta. Maalla palvelut ovat pysyneet näinkin hyvällä tasolla, koska vapaa-ajanasunnon omistajat maaseutukunnissa aikaansa viettävät. Palveluita kannattaa ylläpitää ja kehittää lähinnä heitä silmallä pitäen. Häh?
Toinen asia, joka särähti korvaan oli se, että maaseudun pelastus voisi olla mm. uusiutuviin energiamuotoihin liittyvä toiminta niin, että kaupungeissa keksitään uusia toimintatapoja, joita sitten maalla käytännössä toteutetaan. Miksi Virkkunen luulee, että innovaatiot keksitään kaupungissa ja maalaiset ovat vain sitä käytännön työväkeä? Eikö maalaiset muka pysty sekä tuottamaan uusia ideoita, että toteuttamaan niitä?
Ehkä kaiken loppuhuipentuma oli kun lopussa oli mahdollisuus kysyä kysymyksiä. Yhden kysymyksen vastauksessa tuli ilmi se, että kun pieniä kuntia liitetään suuriin kuntiin (kaupunkeihin), pienet menettävät mahdollisuuden päättää esimerkiksi kaavoituksesta. Voi käydä niin, että ihminen joka haluaisi rakentaa vakituiseen asumiseen talon metsään, vähän kauemmas muusta asutuksesta, lähimmän kylän yhteydestä, kunta voi evätä kaavoituksen rakennusluvan. Asumiseen ei välttämättä saa lupaa, alkutuotantoa varten rakentamista varten esimerkiksi voisi saada. Virkkunen vastasi miksi. Tästä aiheutuisi kustannuksia. Pitäisi tehdä monenlaisia toimia kunnan puolelta ennen kuin ihmiset asuisivat omassa talossaan. Tarvitaan paveluita, jotka maksavat. Pahimmassa tapausessa talossa asuisi lapsiperhe, joka tarvitsisi palveluita, esim. koulukyytejä. WHAAT! Kysyn minä! Syrjäseutujen lapsiperheet ovat siis yhteiskunnan suuri taakka? Niinkö? Eikö meitä haluta tänne?
Jotenkin tuli sellainen olo, että kyseinen ministeri näkee maalaiset sellaisina vähän outoina ja avuttomina heinähattuina, joita nyt ehkä tarvitaan ruuankasvattamiseen muulle väestölle. Maaseutua tarvitaan, että kaupunkilaiset voivat tulla rentoutumaan luonnon helmaan "mökeillensä". On ilmeisen ongelmallista, että maaseudun asukkaat asuvat niin hajallaan ja etäällä toisistaan. Tulee kustannuksia. Ja jossain vaiheessa viitattiin siihenkin, että hajallaan asuminen on ympäristölle rasittava asumismuoto. Eikö se rasita ympäristöä, että ajetaan halki Suomen harvase viikonloppu "mökille"? Eikö se rasita, että pidetään yllä kahta asuntoa? Ostetaan molempiin kaikki laitteet ja vempeleet, pidetään lämpöä yllä ja sen sellaista? En minä sitä kiellä, etteikö kaupunkilaisilla olisi oikeus lomailla ja virkistäytyä näillä kulmilla. Enkä nyt halua tässä lietsoa mitään vastakkain asettelua. Virkkunen sen puheessaan kyllä teki. En tiedä tarkoittiko, mutta asenne paistoi pahasti läpi. Piti puolustaa maaseutua. Aihe oli annettu valmiiksi. Aihe piti olla, että maaseudun hautajaiset seis, mutta ilmeisesti ministeri haluaisi lyödä viimeisetkin naulat maaseudun arkkuun. Lyödä laput luukuille. Olla se viimeinen, joka sammuttaa valot.
Hei Mammukka,
VastaaPoistaKiitos kirjoituksestasi, allekirjoitan täysin ajatuksesi. Poliittista keskustelua seuratessa tulee väistämättä mieleen se, että maaseudun asukkaat ovat hirvittävä taakka valtiovallalle ja näköjään kuntaministerimme on jälleen konkretisoinut valtiovallan ideologian puheenvuorossaan. Uskomatonta, että maaseutua elävöittämään pyrkivässä keskustelutilaisuudessa esiintyy tuollaista vastakkainasettelua. Eikö tarkoitus ollut miettiä sitä, kuinka maaseutu saadaan enemmän toimivaksi ja täälläolevaa mahdollista potentiaalia pyritään käyttämään enemmän hyödyksi? Virkkunen siis tuli ja lähinnä torpedoi kaikki viriävät ideat toteamalla, että ei maamme periferia-alueilla kannata ylläpitää pysyvää asutusta, koska se on yksinkertaisesti liian kallista. Olisin minäkin hieman ottanut kierroksia, jos olisi pitänyt tuollaisia ajatuksia kuunnella.
En halua manifestoida minkäänlaista kahtiajakoa kaupunkilaisten ja maalaisten välille, mutta joskus vaan kummastuttaa tämä maalaisten ”demonisointi”. Eikö olisi hedelmällistä tukea esim. kotonta tapahtuvaa etätyötä, jonka avulla saataisiin maaseudulle enemmän koulutettua väkeä ja voitaisiin osaltaan estää tämä valtakunnan rajojen sisäpuolella tapahtuva ”aivovuoto” maalta kaupunkeihin. Veikkaisin, että moni lapsiperhe (aivankuten lapseton yksineläjä) muuttaisi innokkaasti maalle, jos vaan työllistymisen mahdollisuuksia olisi. Maakuntavirastojen ym. instanssien tulisi mielestäni keskittyä muodostamaan ratkaisuja sille, kuinka tämä edellämainittu aivovuoto saataisiin estettyä. Myös yleistä (poliittista) ilmapiiriä pitäisi pyrkiä muuttamaan. Olen samaa mieltä kanssasi, että maaseudun asukkaat leimataan usein omituisiksi heinähatuiksi tai muuten vaan omituisiksi rassukoiksi, mikä ei tietenkään todellisuudessa pidä lainkaan paikkaansa. Kunnioitan suuresti niitä, jotka maaseuduilla asuvat ja jotka ovat pystyneet työllistymään/työllistämään itsensä pienille paikkakunnille.
Minun unelmani on oma talo maalla, oma kasvimaa ja nurkan takana oleva metsä, jonne voi mennä rauhoittumaan ja nauttimaan luonnon hiljaisuudesta. Ehkäpä minä olen sitten se, joka tulevaisuudessa sammuttaa viiemeisenä ne valot, kun kaikki muut ovat lähteneet.
Maaseudulla asuvan runoilija Heli Laaksosen sanoin : ” En vois kuvitel, et mu elämäs ois mittä järkke taik tarkotust, jollei mu ympäril olis puit ja linnui ja kivi ja simpukoit – kaikennäköst simmost, mikä ei ol ihmise tekemä.”
T:Anne
Kyllä minä sen jotenkin vastakkain asetteluna koin. Ehkäpä se Virkkunen yritti löytää positiivisia asioita maaseudusta, mutta ne oli kuitenkin hyvin vapaa-ajanasukas lähtöisiä. Ehkä hän ei oikeasti tunne maaseudun ihmisiä, en tiedä...
PoistaTuosta runosta tuli mieleen sen rovastin puheenvuorosta se, että lähes kaikille suomalaisille, uskonnollisesta taustasta riippumatta, metsä ja luonto ovat pyhiä. Sielu ja mieli tarvitsee luontoa virkistyäkseen ja esim. metsässä voi tuntea olevansa osa jotain paljon suurempaa ja merkityksellisempää.
Kiitos kun kävit kommentoimassa. Nähdäänhän nyt kesällä?
Moi Mammukka,
PoistaMun oli pakko kommentoida eilen kirjoitustasi, kun tämä maaseudun alasajo on minustakin niin surullista ja allekirjoitin sinun ajatukset täydellisesti. Ja tottahan se on, että nykypäivän vallalla olevassa poliittisessa ilmapiirissä tosiaan manifestoidaan tuota kahtiajakoa kaupungissa ja maalla asuvien välille.
Ehkäpä syy lisääntyneeseen ihmisten pahaanoloon onkin juuri tuo luonnostavieraantuminen, mikä myös edelläolevasta kommentista kävi ilmi. Itselläni on ainakin sellainen fiilis, että maalla on jotenkin helpompi hengittää. Tarkoitan siis henkisellä tasolla helpompi hengittää- kuulee tavallaan omat ajatuksensa paremmin. Toki varmaan myös konkreettisestikin on helpompi hengittää, kun ei ole niin paljon saasteita ym.:). Viime perjantai-iltana istuin saunan jälkeen vanhempien takakuistilla, josta siis melkein muutaman askeleen jälkeen alkaa vanha sekametsä. Kuuntelin lintujen laulua ja tuoksuttelin kevättä - todellinen mindfullness-kokemus. Tuo lauantain luennolla lausuttu toteamus, että metsä ja luonto on monelle suomalaiselle pyhä asia pitää kyllä tosiaan paikkaansa. Oma isäni usein sanookin, että metsä on hänen kirkkonsa ja toteaa varsinaisen työpäivänsä jälkeen menevänsä rentoutumaan "oikeisiin töihin" mm. lähtemällä raivaamaan lähipusikkoa:).
Nähdään kesällä, oonkin ajatellut jo koko kevään, että olis kiva nähdä ihan kasvotusten eikä vaan täällä virtuaalimaailmassa:D!
T:Anne
Tuli tästä mieleeni jokin kysely (lehdessä jota en muista, aiheesta jota en muista), muuta mielenkiintoista siinä ei ollut mutta vastaajat oli jaettu kahteen ryhmään: pääkaupunkiseutu ja haja-asutusalue! Onko todella käymässä niin että koko muusuomi on maaseutua, paitsi kehä kolmosen sisäpuoli?
VastaaPoistaOlen muuten huomannut sen että maalla asujia kovasti syyllistetään kun ovat muka suurempi ympäristö rasite kuin kaupunkilaiset. Kun ajetaan kahdella autolla pitkiä matkoja jne. Ja että kaupunkilaisten ajattelu on muka vihreämpää. Itse ainakin elän paljon ekologisemmin täällä kuin vielä kaupungissa asuessani, vaikka ihan saman vihreän ajatusmaailman omaan edelleen. Ja kyllä todellisuudessa siellä pk seudulla on perheillä ihan samalla tavalla kaksi autoa ja siellähän ne välimatkat vasta pitkiä ovatkin.
Ei kyllä tule enää juuri seurattua uutisia saati politiikkaa, ehkä kannattaisi, mutta siitä saa yleensä vain pahan mielen.
Ehkäpä juuri meidän pitäisi seuratakin politiikkaa... ainakin itse huomasin, etten tiedä paljoakaan ja sitten kyllä viedään kuin pässiä narussa. On paha enää vastustaa mitään, jos päätökset on nuijittu. Tosin en minä nyt tiedä voiko tässä mitään tehdä...
PoistaKyllä on surullista tuo maaseudun alas ajaminen. Virkkunen puhuu varmasti tilastojen puolesta ja pitkälti kaupunkilaistumisen etuja on tutkittu ja mittailtu ja osittain varmasti tuo maaseudun kuluttavuus pitääkin paikkansa. Minusta silti korkeateknologia on jo ihmiskunnassa niin ääripisteessä, että ihminen vieraantuu kohta täysin luonnosta. Kyllä henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että perus ruumiillinen työ ja luonnon ehdoilla tasapainotteleminen on ihmisen ruumiille ja hermostolle sopivaa. Luulen että ihmisten tasapainottomuus ja liiallinen kulutus vie enemmän energiaa, kuin mikään fyysinen asumispaikka. Harmillista.
VastaaPoistaTuossa aiemmassa postauksessa oli taas niin paljon mahtavia juttuja, mitä sinulla on. Parsatkaan ei olleet hassumpia (itsellä kun vasta tänä keväänä siemenestä kasvatettuja, on vuosia vielä edessä, jos edes selviävät). Kivaa luettavaa!
Itsestäni maaseudun alasajossa erityisen pahalta tuntuu se, että olen "alkuasukas". En ole oikeastaan koskaan älynnyt lähteä täältä mihinkään. Yksikään esivanhempani missään polvessa ei ole ollut kaupunkilainen. Tässä meinaa iskeä alemmuus kompleksi, olenko jotenkin huonompi kuin suurin osa suomalaisista. Mutta tämä jäärä ei lähde täältä kuin viimeisen pakon edessä ja silloin saa käyttää järeitä voimakeinoja :D
PoistaKiitos Tessa kannustavista sanoistasi ja kommentista :)
Oli taas hyvä kirjoitus sinulta Mammukka! Olen niin samaa mieltä kanssasi. Minäkään en ehdi tai jaksa seurata politiikkaa, tuntuu että tässä omassa pienessä elämässä on ihan tarpeeksi tekemistä... Mutta hyvähän se olisi olla kärryillä missä mennään ja koittaa vaikuttaa asioihin kun vielä voi, vaikka rehellisesti sanottuna omat vaikutusmahdollisuudet tuntuvat olevan aika pieniä...
VastaaPoistaHuomaa muuten että kesä on tullut kun kylän kaupan piha on täynnä autoja ja kassalla on ihmisiä jonoksi asti =) Talvella saa usein asioida kaupassa ihan yksikseen!
Anteeksi nyt vaan, mutta kyllä se on aika kallista pitää maaseutu asuttuna. Ottamatta kantaa siihen onko se hyvä vai huono juttu ja onko kivaa vai ei kivaa kun koko maa pyritään pitämään asuttuna, niin niihin maalaisten tukiin menee pitkälti yli 10 miljoonaa euroa joka päivä. Tässä 5 vuotta vanhat tiedot eikä niiden tukien määrä ole ainakaan laskenut noista ajoista.
VastaaPoistaViljelijätuet 2008:
563000000 euroa Kansallinen tuki
542000000 euroa EU-tulotuki
421000000 euroa Luonnonhaittakorvaus
341000000 euroa Ympäristötuki
Muut maatalouden tuet 2008:
469000000 euroa Maatalousyrittäjien eläkkeet
400000000 euroa EU:n tuontitullit
213000000 euroa Lomitustoiminta
150000000 euroa Rakennetuet
146000000 euroa Luopumistuet
53000000 euroa EU:n tuki maaseudun kehittämiseksi
50000000 euroa Korkotuet
24000000 euroa Sokerituotannon rakennetuet
22000000 euroa Energiaverotuki
15000000 euroa Tuet tapaturmavakuutuksiin
10000000 euroa Tuet maatalousneuvontaan
8000000 euroa Maataloustuetteiden vientituet
5000000 euroa Markkinointituet
3000000 euroa Satovahinkokorvaukset
2000000 euroa Tuet laatujärjestelmien kehittämiseen
======
= 3.437.000.000 euroa vuonna 2008
Eli tämä lysti maksaa joka vuosi noin 650 euroa per suomalainen, jokaiselta, vauvasta vaariin.
Lähde MTT, MMM, Valtion talousarvio 2008
Puhuin maalaisista, en maaviljelijöistä :) Se on eri asia. En saa sentin hyrrää noita kyseisiä tukia, eikä saa moni muukaan maalainen, joten sorry anonyymi, menit hieman ohi aiheen :) Itse käyn töissä ja maksan veroja ja siis osallistun tämän "hyvinvointivaltion pyörittämiseen. Tukiasiaan voisin laittaa montakin eri näkökulmaa tässä, mutta en jaksa keskustella kyseisestä aiheesta juuri nyt :)
PoistaEn siis tarkoittanut, ettei maanviljelijät kävisi töissä, vaan tarkoitin, että olen palkansaaja. Minulla on kodin ulkopuolella työpaikka. Minulla ei ole maatilaa, eikä puolisollakaan. Toisen renkinä molemmat, eikä olla edes maanviljelijällä töissäkään :D
PoistaEdelliseen kirjoitukseen nyt on vaan pakko jotain vähän vastata. Ensinnäkään kaikki maalla asuvat eivät ole maanviljelijöitä. Ja luulen että jokainen maanviljelijä olisi valmis palaamaan aikaan jolloin itse työstä (=sadosta) sai kunnon korvauksen eikä niinkuin nykyään että tulot tulee tukien muodossa. Viljelijän tuntipalkka oli viime vuonna n. 6, 4e, jokainen voi itse miettiä ryhtyisikö tuolla summalla tekemään töitä. Minusta on hienoa että vielä on ihmisiä jotka jaksavat viljellä ja tuottaa ruokaa Suomessa, en todellakaan toivo että se loppuu. Olisin valmis maksamaan ruuasta enemmänkin jos se kohdistettaisiin suoraan tuottajalle.
VastaaPoistaVastasin ensin tuohon aiempaan kommenttiin, sinä olitkin vastannut aika samalla tavalla :) Asia ei ole näin yksioikoinen kuin moni tuntuu tukiasioista ajattelevan. Tiedän viljelijöitä, jotka olisivat valmiita heivaamaan koko tuet hiiteen, koska ne aiheuttavat kateutta ja sitä kautta pahaa mieltä ja kokemusta eri arvoisuudesta. Ne myös vääristävät kilpailua ja markkinoita. Ja moni viljelijä ottaisi oikeasti rahan tekemästään työstään ja myymästään tuotteestaan, eikä tukina.
PoistaMinä nyt kyllä vähän ihmettelen, että miten tämä keskustelu meni näihin tukiin. En minä niistä kirjoittanut. Oikeastaan tuli taas paha mieli. En edes ole viljelijä, vain pelkkä maalainen. Mutta oli, miten oli alan kohta itsekin epäillä oikeuttani olla ja elää täällä. Mihin meidän niikuin pitäisi lähteä, kuten jo sanoin olen alkuasukas. En maallemuuttaja, en paluumuuttaja, olenko syntynyt johonkin alempaan kastiin, josta pääsisin ylenemään muuttamalla lähiöön?
Mutta näiden maalaisten kritisoijien kannattaa kyllä muistaa, että ruoka tulee maasta. Oli se suomalaista tai ulkolaista, se kasvaa maassa. (no osa ehkä vedessä, mutta anyway) Paitsi kemiallisesti tuotetut koodiaineet, mutta syökää sitten niitä, jos ei likaisessa mullassa tuotettu ruoka kelpaa :D
Menin itsekin asiattomuuksiin nyt, mutta kyllä taas verenpaine nousi :D
Huomaan itsekin että ärsyynnyn tosi helposti jos joku ei ole mun kanssa samaa mieltä=D Toivoisin vaan että ihmiset tajuaisi miten tärkeää on että meillä on omaa tuotantoa ruuasta eikä olla vaan tuontiruuan varassa... No tästä aiheesta voisi kirjoittaa loputtomiin ja silti jotkut on eri mieltä =D Ja todettakoon vielä että meillä ei omaa maatilaa ole mutta autellaan välillä tuolla miehen vanhempien maatilalla...
PoistaMinä olen hamassa nuoruudessani asunut kaupungissa ja täytyy kyllä sanoa että enemmän hyviä puolia minä kyllä maalla asumisesta löydän, ja tämä oli nyt minun mielipiteeni!