Mammukan viikkokatsaus

Alkuviikosta luin loppuun Laura Honkasalon Nuukaillen- kirjan. Tykkäsin kovasti, koska olen elämäntapa nuukailija. Suosittelen etsimään kirjan kirjastosta. Ja koska nuukailua suosittelen, osta kirja sitten vasta, jos ihan älyttömän kovasti koet sitä tarvitsevasi. Minä tinkasin omani kustantajalta näytteeksi, koska olenhan vakavasti otettava median edustaja nykyään :D Ajattelin, että kirja keskittyisi vain pelkkiin nikseihin, miten elää tuhlaamatta rahaa. Kirja kuitenkin yllätti kokonaisvaltaisuudellaan. Siinä oli monenmoista kritiikkiä tähän nykyaikaiseen elämänmenoon liittyen ja kritisoi myös omia valintojaan. Nuukailuun liittyy myös oman elämän tavarapaljous, yksinkertaistaminen, blogien lukeminen, sosiaalinen media yms. Kaikki on nykyään niin runsasta ja pursuavaa. Vaikeaa oikeastaan... tuttua... huoh!

Maanantaina oli perhekerhopäivä. Siellä on kiva käydä. Olen päässyt sinuiksi itseni kanssa. Aina ennen olen tuntenut itseni täydelliseksi friikiksi kaikissa kerhoissa. Enää en. Tuskin mikään on muuttunut, paitsi oma pää. Iltapäivällä käytin neitiä 2-vuotisneuvolassa. Noin 91 cm pitkä, 14 kg painava ja terve. Touhukas, puhelias. Potkii palloa hienosti. Ei rokotteita kaksivuotiaana. 1,5v. lääkärin tarkastus oltiin unohdettu tilata, joten mennään sinne ensi viikolla. Vai oliko se sittenkin sitä seuraavalla?

Tiistaina... pitää miettiä... trimmasin lampaan vähän siistimmäksi saksilla. En halunnut säikyttää koneen surinalla. Nätisti seisoskeli seinän vieressä kun leikkasin villaa. Nyt näkee mahan paremmin oletettavasti saamme karitsoita pian. Pitäkää peukkuja, että kaikki menee hyvin.

Keskiviikkona tein leipää ja siivosin.

Torstaina kävimme kirjaston satutunnilla ja esikoisella oli ollut koulukuvaus. Kirjaston jälkeen hoidimme monta asiaa kylällä. Asiat pitää niputtaa, ettei tarvitse joka päivä lähteä ja ajella.

Perjantaina piti kyllä ajella kun yhdellä lapsella oli kerho.

Tällä viikolla on myös varattu kaksi possua kesäksi, korjattu lasten vaatteita. Tai oikeastaan harsittu kaikki osat paikoilleen, mutta en ole jaksanut vielä viritellä ompelukonetta. Se on operaatio sinänsä, kun pitää tuoda tuohon ruokapöydälle. Kaikki pitää saada kerralla valmiiksi, kun ei voi jäädä lojumaan päiväkausiksi. Koulin myös taimia tällä viikolla. Kaikki tarvitsemani tomaatit ja osan purjoista. Niin ja paprikat ja chilit. Ne näyttää kyllä aika huonoilta.

Laiska töitänsä luettelee, eiks ni? Oikeastaan aina tuntuu, että ei ehdi mitään. Taidan vaan ottaa liikaa tavoitteita.

Tänään kävin vähän hiljentymässä ja hoitamassa sielua naapuriseurakunnassa. Nukahdin nojatuoliin alttarille. Eikö kuulosta rennon mukavalta? Siinä kyllä sielun lisäksi lepäsi ruumiskin :D

Osa lapsista on mummolla yötä. Menemme huomenna porukalla yhden seurakunnan lasten tapahtumaan ja iltapäivällä olisi vaatekutsut, joihin ajattelin mennä ihan uteliaisuuttani. Ja koska hyvä ystäväni on alkanut sellaiseksi edustajaksi. Eikö ystävät käy toisen tärkeissä jutuissa, vaikkei se ihan oma juttu olisikaan. Jos ei muuta niin tietää ainakin, mistä toinen puhuu :)

Mutta nyt menen nukkumaan. Elämä käy taas vaihteeksi ylikierroksilla ja olisi kai viisainta tajuta edes levätä.