Ei nämä mustikat nyt ihan niin kypsiä ole kuin saisivat olla, koska joukossa on vielä vähän raakileita. Mutta kun isännällä loppuu loma niin sille tuli hätä, että pitää päästä mustikkaan, ettei ihan ilman jäädä. 6 litraa keräsi ja lapset olivat tietysti heti innolla sankon kimpussa.
Minä lasten kanssa kävin myös sillä aikaa marjassa. Keräsimme oman tien laidasta viimeisiä metsämansikoita ja mustikoitakin vähän. Ja mikä ehkä parasta, löysimme kesän ensimmäiset kantarellit ja yhden pinehkön tatin. Pojilla meinasi tulla riitaa sienistä, niin kovasti tykkäävät. Sipuli ei oikein pitänyt kantarelleja minään. Samalla reisulla Selleri katkoi myös vähän pihlajia lampaille ja vuohelle.
Ja näimme vaskitsan tiellä. Ensin kyllä käikähdimme, että käärme. Mutta luikertelutavasta ja väristä onneksi pian huomasin, että vaskitsahan tämä. Se jäi ihan näytille siihen keskelle tietä ja saimme lasten kanssa sitä ihailla. Olisi saanut hyvän kuvan, mutta ei minulla ollut minkäänlaista kuvausvälinettä mukana. Niin käy aina kun näkee jotain erikoista...
Tänä vuonna ihan tässä pihapiirissä ja sen läheisyydessä olemme tehneet monia uusia luontohavaintoja ja se on kyllä mukavaa.
Vau, vaskitsa on hieno!
VastaaPoistaOnpa kiva, kun lapset näkevät, että ruoka kasvaa metsässä.
Oli kyllä hieno otus se vaskitsa! Meidän lapset kyllä tietävät, mistä ruoka tulee. Vaikkakin esikoinen joskus kolme vuotiaana oli sitä mieltä, että syö mieluummin kaupan perunoita kuin äitin kasvattamia, mullassa kasvaneita. Mitä lie luullut kaupan potuista, että ne kasvaa siinä laarissa :D
VastaaPoista