Lintujuttuja

Neljä viikkoa sitten, pääsiäispyhinä, kuoriutunee tipuset. Yksi näistä, tuo joka tönöttää nurkassa on viikon muita nuorempi ja eri munista kuoriutunut. Hyvin on pärjännyt parvessa mukana. Näitä on kahdeksan ja, jos nyt yhtään osaan katsoa yli puolet on kukkoja. Oikeastaan yhdestä vain olen melko varma, että on kana. Kahta muuta epäilen kanaksi ja loppuja kukoiksi. En minä nyt tällä kokemuksella mitään tiedä, kunhan epäilen. Perhehän tarvitsisi niin monta kanaa kuin on perheen jäseniä, mutta jos minulla kaksikin kanaa tai kolmekin kanaa olisi, olisin näin alkuun hyvin iloinen. Ja kyllä kukkopaisti kuulostaa niin hyvältä, että ei minua harmita vaikka suurin osa kukkoja olisikin. Sitäpaitsi talvi menisi vähän helpommin, jos eläimiä olisi vähemmän. Siinä samassahan ne tietysti menisi, mutta mitä enemmän eläjiä, sitä enemmän menee ruokaa ja sitä enemmän tulee sontaa.

Viiriäisrouva kurkistaa, että missäs nyt ollaan. Kaksi rouvaa ja nuori kukko ovat olleet tähän asti eri häkeissä, mutta nyt siirsin ne samaan isompaan lukaaliin. Tein havuista molempiin päihin häkkiä piilopaikat, joissa linnut voivat lymyillä. Toivottavasti rouvat eivät höyhennä ukkoa ihan tyystin. Sitä ovat aiemmin yrittäneet, mutta isompi tila ja piilot näyttivät rauhoittavan tilannetta.

Viiriäiset pääsivät tänään pois pannuhuoneesta ja tiput oli pakko viedä ulos talosta kun haisivat niin vietävästi. Tilapäisesti ovat nyt kasvihuoneessa. Siellä on yksi seinä ja kahdesta seinästä osa betoni/harkkoseinää ja siellä on jo aika lämmin. Tänään päivällä yli 20 astetta, yöllä tietysti viilenee, joten lämpölamppu on vielä tarpeen. Kohta täytyy alkaa katsella tipuille isompaa tilaa, kun häkki alkaa käydä ahtaaksi.