Itsenäisyys ja vapaus

Itsenäisyys ja vapaus. Anteeksianto.

Nelson Mandela tiesi näiden sanojen sisällöstä enemmän kuin moni tällä pallolla.

Minun piti tänään kirjoittaa itsenäisyyspäivästä, perheestämme, joulutortuista... Mutta kun kuulin uutisen Nelson Mandelan kuolemasta, teki mieli kaivaa komeron perukoilta vanhat valokuva-albumit. Yksitoista vuotta sitten kävin eteläisessä Afrikassa ensi kertaa. Turistina vierailin mm. yllä näkyvissä paikoissa. Talo on Nelson Mandelan kotimuseo Sowetossa, Johannesburgissa. Alemmassa kuvassa on näkymä Mandelan selliin Robben Islandin vankila saarella, joka sijaitsee Kapkaupungin edustalla. Vankila kierros oli todella mieleen painuva. Kävin myös joissain muissa apartheidiin liittyvissä museoissa. Yleensä niistä poistuessa ja kadulle astuessa tuli jotenkin outo olo. Häpeä siitä, että kuuluu valkoiseen rotuun. Ja ihmetys siitä, että kohtaamiset paikallisten oli yleensä hyvin lämminhenkisiä. Vaikka itsellä ei ole ollut mitään osaa eikä arpaa rotusortoon, niin sitä jotenkin hämmästyi siitä, että alkuperäiset afrikkalaiset eivät vihaakaan minua. Tätä on vaikea selittää. Oli hyvin hyvin vaikea myös ymmärtää sitä, miten ihmeessä ihmiset ovat voineet säätää niin julmia lakeja. Miten ihminen voi alistaa ja syrjiä toista ihmistä vain koska hän on eri värinen. Ja on vaikea käsittää myös se, että tämä ei ole mitään kaukaista historiaa. Apartheid päättyi vuonna 1991. Loppujen lopuksi emme tiedä paljonkaan asioista, jotka tapahtuvat tai ovat tapahtuneet jossain kaukana. Matkailu todella avartaa. Ja varsinkin, jos käy jossain muualla kuin niissä perinteisimmissä turistikohteissa. Ja jos ei pysty matkailemaan, toinen erittäin avartava asia on lukeminen. Ihan jokaisen ihmisen olisi syytä nähdä omaa napaansa pitemmälle. Tuntea oma historiansa, sukunsa historia, maansa historia ja edes jotain muiden maiden ja ihmiskunnan historiasta.